Aamun kahvi alkoi maistua karvaalta Tilastokeskuksen julkistettua kansantalouden uusimmat tuotantoluvut. Niiden mukaan Suomen kansantalouden kokonaistuotanto putosi Suomessa toukokuussa peräti 1,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka yksittäisiin kuukausivaihteluihin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, myös hieman pidemmän ajan trendikäyrä on hälyttävä. Näillä luvuilla Suomi on palannut takaisin kymmenen vuotta sitten vallinneille tuotantotasoille. Hallituksella riittää näissä luvuissa pureksittavaa sen verran, että pääministerin alkupäästään Kreikan vuoksi lyhentynyt loma voi lyhentyä toisestakin päästä.
Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa ja julkistalouden tasapainotustarpeita mitoitettaessa Suomen bruttokansantuotteen oletettiin laskeneen 2014 0,1 prosenttia ja kasvavan tänä vuonna 0,5 prosenttia. Todellisuudessa Suomen bkt supistui viime vuonna 0,4 prosenttia ja lasku tulee jatkumaan tänä vuonna. Tulevaa ennakoitaessa on otettava huomioon, että kasvun käynnistäjäksi odotetun teollisuuden tuotanto on todellisuudessa laskenut, ja myös lähikuukausien tilanne näyttää huonolta etenkin sähkö- ja elektroniikka- ja kemian teollisuudessa.
Tämä merkitsee verotulojen jäämistä odotettua pienemmiksi ja tulonsiirtomenojen kasvua ennakoitua enemmän. Nimittäjän pienentyessä julkisen velan bkt-osuus kasvaa niinikään automaattisesti aiemmin laskettua suuremmaksi.
Julkiset menot ja luottoriskit kasvavat yli kaavaillun muun muassa Kreikan pelastusoperaation, lisääntyvien pakolaisten vastaanottomäärien ja Microsoftin irtisanomisten vuoksi esitettävän lisäbudjetin vuoksi. Jo aiemmin on sovittu mahdollisen yhteiskuntasopimuksen voimaantulon siirtämisestä vuodella eteenpäin ja Talvivaara maksaa valtiolle koko ajan enemmän ilman että minkäänlaista ratkaisua olisi näköpiirissä.
Kaikkien näiden ongelmien keskellä hallitukselle ei ilmeisesti ole jäänyt juuri aikaa miettiä kärkihankkeita, joiden oli määrä toimia uuden kasvun katalysaattoreina. Toisaalta eipä tällä menolla niiden käynnistämiseen löydy enää rahojakaan.
Eli kaikkien Kreikkaa koskevien kriisi-istuntojen perään hallituksella alkaa olla kiire käynnistää omat Suomea koskevat kriisi-istuntonsa, joissa hallitusohjelma ja sen asettamat kestävyystavoitteet – joiden toteutumista myös EU:n komissio on juuri moittinut – päivitetään vastaamaan todellista taloudellista tilannetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Samalla voidaan hyvin joutua miettimään myös sitä, minkä puolueiden voimin työtä jatketaan. Veikkaan pääministerin palaavan aika pian Kempeleeltä takaisin Helsinkiin.