Prof. Martti Tiuri täyttää tänään 90 vuotta. Pieni kirjoitus SETI tutkimuksestta on nyt minusta paikallaan.
Tiuri sai ilmeisesti innoituksena radioastronomiasta Prof. John Krausilta (June 28, 1910 - July 18, 2004) joka oli radioalan, radioastronomian ja avaruustutkimuksen pioneereja Yhdysvalloissa, kuten prof. Tiuri Suomessa. Kirjassa ”Kraus, John D. & Tiuri, Martti: Radio Astronomy, chapter 7. New York: McGraw-Hill, 1966.” esiintyi Tiurin kirjoitus. Koska Krausin kirja oli sellainen, jota useimmat maailman radioastronomeista luki oppikirjana, niin Tiuristakin tuli radioastronomien piireissä tuttu. Eräässä vaiheessa Tiurin TKK:n Radiolaboratorio rakensi hyvin herkkiä vastaanottimia Dr. Krausin Big Ear antennia varten.
Tiuri toimi minun professorina TKK:n radiolaboratoriossa ja työnantajana jo 1960 luvulla.
Suomen Kuvalehdessä oli viime kuussa SETI tutkimukseen (Search for Extra Terrestrial Intelligence) liittyvä kirjoitus, jota hieman tarkastelen. ”Avaruudesta on kuunneltu merkkejä älyllisestä elämästä jo puoli vuosisataa. Toistaiseksi turhaan”, kerrotaan. Useat tunnetut SETI projektit mainitaan kuvalehden kirjoituksessa.
”Ozma-projektin jälkeen tarkoituksellinen SETI-tutkimus vietti toistakymmentä vuotta hiljaiseloa, jonka katkaisivat vain lyhyet etsintäjaksot. Vuonna 1973 käynnistettiin Ohion yliopiston SETI-ohjelma, joka jatkui vuoteen 1995 sakka. Avaruuden kuisketta kuunneltiin Big Ear –radioteleskoopilla, joka purettiin vuonna 1998 golfkentän tieltä.” (Kraus tai Tiuria ei mainita tässä Kuvalehden jutussa.)
Mutta Kuvalehdessä on kuva Kraussin Big Ear tallentamasta minuutin kestävästä havaitsijan marginaalin kirjoituksesta ”Wow!”, josta sittemmin on tullut kuuluisa.
Kuvalehdessä esiintyy myös Jocelyn Bell, joka oli pulsareitten ensimmäinen havaitsija. Mutta Nobel palkinnon tästä sai neiti Bellin esimies, Antony Hewish. Hän tutki oikeastaan radiotähtien signaalien skintillaatiota suurella antennillaan Cambridgessä. Ensimmäiset pulsarihavainnot tehtiin vuonna 1967.
Kuvalehden mukaan tälle kohteelle annettiin ensin nimi LGM-1 (Little Green Men 1). Mutta pulsarit, ainakin useimmat, katsotaan nykyään olevan pyöriviä neutronitähtiä. (Sittemmin on kyllä löytynyt aivan oikeitakin pieni vihreitä miehiä, mutta se on aivan eri asia).
Tiuri ja minä vieraili Cabridgessä vuonna 1976 kosmologian konferenssissa, jolloin mm. Antony Hewish esitteli meille laitteitaan ja antennia.
Varsinkin sen jälkeen pulsarit ovat olleet minua eniten kiinnostavat kohteet radioastronomiassa. Jo Lisensiaatintyössäni 1977 ehdotin rakennettavaksi pulsareitten havaintoa varten erikoistuneen radioteleskoopin. Kuulemma vain kiinalaiset rakentavat tai suunnittelevat sellaista antennia.
Paitsi että joittenkin pulsareitten pulssien pitkäaikainen stabiilius näyttää olevan parempi kun meidän atomikellomme, pulsarien signaaleja voisi myös käyttää kartoittamaan Maapallon kaikkia liikkeitä avaruudessa, doppler ilmiötä hyväksi käyttäen.
(SETI tutkimukseksi ei näytä suurelle yleisölle kelpaavan minun tutkimus Urantia-tekstistä, tai minun Italiassa ja Ruotsissa tutkimia Friedrich Jürgensonin radion kautta tulleita ääni ilmiöitä).
Viitteet:
Suomen Kuvalehti, 9.10.2015, ”Suuri Hiljaisuus”, sivut 41…45. Teksti Markus Hotakainen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Tiuri
John Kraus ja Big Ear:
http://www.bigear.org/default.htm