Suomen eläkepolitiikka on 1990-luvun laman jälkeen perustunut myyteille, joiden varjolla eläkeläisten taloudellista asemaa on systemaattisesti kurjistettu.
On täysin perusteetta väitetty, että eläkevarat eivät riitä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Toisin on käynyt. Eläkevarat ovat suuremmat kuin koskaan - yli 180 miljardia euroa (ks. kuva).
Väitettiin myös, että suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle aiheuttaisi pahan työvoimapulan. Sekään ei ole pitänyt paikkansa. Työvoimasta 10 prosenttia on työttömänä. Jos suuret ikäluokat olisivat edelleen töissä, työttömyys olisi vieläkin pahempi.
Kurjistava eläkepolitiikka on johtanut siihen, että puoli miljoonaa eläkeläistä kituuttaa köyhyydessä alle 1100 euron kuukausieläkkeellä.
Edellinen hallitus leikkasi eläkkeitä, vaikka valtio menetti huomattavat verotulotkin. Nykyinen hallitus aikoo jatkaa kurjistamispolitiikkaa leikkaamalla eläkkeitä lisää. Leikkausten lisäksi eläkeläisten asumistukeakin heikennetään.
Työeläkkeistä on luotu mielikuvaa sosiaalietuuksina, ja "etuuksina" eläkkeitä verotetaan paljon ankarammin kuin työtuloja.
Ruotsissa eläkkeitä korotetaan ensi vuonna 4,2 prosenttia. Lisäksi eläkeläisten asumistukea korotetaan ja eläkkeiden verotusta kevennetään.
Ruotsin talous onkin kasvanut tuoreimpien tietojen mukaan 3,0 prosenttia ja nimenomaan yksityisen kulutuksen avulla. Päinvastoin kuin Ruotsin, Suomen kulutuskysyntä on romahtanut ja talous on pitkään ollut taantuvalla uralla.
Eläkeläisten myyttisellä kurittamisella ja kurjistamisella Suomen taloutta ei saada kasvuun.