Ensi vuoden budjettia käsitellään eduskunnassa suurten ja moninaisten haasteiden keskellä. Suomen turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksen tilassa, josta johtuen puolustus- ja turvallisuusasiat ovat puhuttaneet viime aikoina paljon. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta puolustustamme on vahvistettava. Puolustusvoimat on ollut viime vuosina jatkuvien toimintamenopaineiden kohteena. Erityisesti muuttuneessa toimintaympäristössä tämä on hyvin haastavaa. Onkin tärkeää pitää kiinni puolustusvoimien budjetin korottamisesta parlamentaarisen selvitysryhmän esittämällä tavalla.
Uskottava puolustus vaatii euroja eli riittävää resursointia materiaalihankintoihin ja toimintamenoihin. Puolustusvoimauudistuksen aikana puolustusvoimille kohdennetut lisäleikkaukset ja -velvoitteet sekä kustannustason nousu ovat johtaneet tilanteeseen, jossa esimerkiksi puolustusmateriaalia ei ole mahdollista hankkia tarvittavaa määrää. Tasokorotus hankintabudjettiin joudutaankin pitkälti kohdentamaan toiminnan pyörittämiseen, erityisesti varaosien hankkimiseen. Puolustusvaliokunta on omassa budjettilausunnossaan varoittanut, että jatkuessaan tämä huolestuttava kehitys johtaa Suomen puolustuskyvyn rapautumiseen.
Esimerkiksi ilmavoimille on kertynyt viime vaalikauden säästöjen ja lisääntyneen operatiivisen toiminnan seurauksena koulutusvelkaa yli 2 700 HN-lentotuntia. Koulutusvelan kurominen kiinni nykyisellä toimintamenokehyksellä on mahdotona. Ensi vuonna Hornet-hävittäjien lentotunnit laskevat (ilman lisäbudjetointia) tämän vuoden 9000:sta 8 800:aan. Lentäjien riittävä kouluttaminen ja lentotuntien turvaaminen ovat keskeinen osa suorituskyvyn säilyttämistä.
Oman merkittävän lisähaasteensa puolustushallinolle aiheuttaa lähivuosina eläkeuudistus. Sotilaseläkeiän nostaminen kahdella vuodella tulee leikkaamaan ammattisotilasreservin määrää. Muutoksesta aiheutuvia seurauksia ei voida korvata ilman huomattavia lisäkustannuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Asiantuntijoiden mukaan sodan ajan tarpeen kattamiseksi pitää perustaa 600 uutta virkaa, mikä lisää Puolustusvoimien kustannuksia noin 40 miljoonalla eurolla vuosittain.
Positiivisena asiana ensi vuoden budjetissa voidaan puolustushallinnon osalta pitää 400 000 euron lisäystä maapuolustusjärjestöille. Tämä on tervetullut muutos talousarvioesityksen alkuperäiseen 20% leikkaukseen verrattuna. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on tärkeä rooli yleisen maanpuolustustahdon ja reservin suorituskyvyn ylläpitämisessä ja kohottamisessa.
Euroopan heikentyneessä turvallisuutilanteessa oman puolustuskyvyn merkitys kasvaa. Myös puolustusyhteistyön merkitys korostuu. Uskottava puolustus on turvallisuuden paras tae. On olennaista ennakoida ja varmistaa turvallinen yhteiselo vaikeinakin aikoina ja nähdä kirkkaana kokonaiskuva ja huomioida Suomen etu niin mielessä kuin teoissa.