Kukaan ei voi kiistää sitä, etteikö ammattiyhdistysliike olisi saanut paljon hyvää aikaiseksi tavalliselle kansalaiselle Suomessa. Jos sitä epäilee, niin voi vaikkapa Googlata hakusanalla ”ammattiyhdistysliikkeen saavutukset”, ja miettiä minkälainen työelämä meillä olisi ilman näitä saavutuksia. Maailma on kuitenkin muuttunut vapaan markkinatalouden ja rajojen poistumisen myötä. Uutena haasteena ovat ”ne muut”, eli maat joissa ay-liikettä ei ole, tai joissa sen saavutukset ovat olemattomat.
SASK
Liian vapaan markkinatalouden ikävä puoli on se, että palkkojen, työolojen ja ympäristölainsäädäntöjen erot voivat olla todella suuret länsimaiden ja kehitysmaiden välillä. Tämän vuoksi tuotteita on halvempi valmistaa kehitysmaissa, joka puolestaan vie valmistavan tuotannon pois kalliimman kustannuksen maista.
Jotta saisimme myös kehitysmaiden työntekijöille elämiseen riittävän kohtuullisen palkan ja työolot, niin maamme kaltaista ammattiyhdistysliikettä tarvittaisi kehitysmaissa.
Tätä työtä on tehnyt Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus, eli SASK. Monesti kehitysyhteistyötä on verrattu siihen, että ei kannettu vesi kaivossa pysy. SASK:n toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tekevät itse oman kaivonsa, eli tässä tapauksessa autetaan perustamaan ammattiyhdistysliike ja opetetaan paikallisia ay-aktiiveja ajamaan työntekijöiden etuja. Kun kehitysmaiden ammattiyhdistysliikkeet vaativat enemmän oikeuksia ja elämiseen riittävää palkkaa, niin parantaa se samalla meidän kilpailukykyämme kehitysmaihin nähden. Näin saadaan työpaikat säilymään Suomessa pitkällä tähtäimellä, ja kehitysmaiden työntekijöille paremmat olot. Näin kaikki voittavat!
Finnfund & Finnwatch
Kun hallitus päätti leikata kehitysyhteistyörahoitusta, niin samalla se leikkasi SASK:n rahoitusta merkittävästi. Tämä johtaa SASK:n toiminnan loppumiseen noin 20 eri maassa. Samalla hallitus kuitenkin lisäsi Finnfundin rahoitusta merkittävästi, jopa enemmän kuin he osasivat pyytääkään. Finnfund antaa investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Kärjistetysti voisi sanoa, että kyse on eräänlaisesta yritystuen muodosta, joka auttaa Suomalaisia yrityksiä viemään tuotantoa ulkomaille. Finnfund on aikaisemmin jäänyt kiinni siitä, että se ohjaa rahoitustaan kehitysmaakohteisiin veroparatiisien kautta. Finnwatch puolestaan on yhdistys, joka seuraa Suomalaisten yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa. Finnwatch on toistuvasti pyytänyt tarkempia tietoja Finnfundilta veroparatiisikytköksistä, mutta ei ole pyynnöistä huolimatta saanut niitä. Sattumoisin valtion leikkaukset ovat kohdistuneet myös Finnwatchiin.
Väärin leikattu
Kehitysyhteistyörahoituksen leikkaaminen SASK:lta ja Finnwatchilta on mielestäni virhe. Molemmat järjestöt omalla toiminnallaan tekevät pitkällä tähtäimellä juuri oikeaa työtä Suomalaisten työpaikkojen säilymiseksi. SASK tekee myös korvaamatonta työtä työolojen ja ihmisoikeuksien parantamiseksi kehitysmaissa siten, että ihmiset oppivat auttamaan itse itseään. Veroparatiisien kautta toimivan Finnfundin rahoituksen lisääminen jopa heidän omaa pyyntöään enemmän, tuntuu puolestaan oudolta.
Kirjoitus oli kolumni Keski-Pohjanmaa lehdessä 28.12.2015