Itä-Helsingin huono-osaisuus kasvaa ja liittyy vieraskielisyyteen
Helsingin yliopiston tutkijat Matti Kortteinen ja Mari Vaattovaara julkaisivat marraskuussa 2015 kortteli korttelilta tehdyn tutkimuksen siitä, kuinka Helsingin sisäinen alueellinen eriytyminen ja huono-osaisuus on kehittynyt ja kasautunut.
Tutkijoiden havainto on, että uusi alueellinen huono-osaisuus pääosin syntyy aiemmin syntyneen, alueellisesti kasautuneen huono-osaisuuden kupeeseen. Huono-osaisuuden ydinalueet pääkaupunkiseudun sisällä keskittyvät ennen muuta Helsinkiin. Voimakkaimmin Helsingin sisällä nousee sellainen itäinen aluekokonaisuus, joka karkein piirtein asettuu itäisen suurpiirin päälle (eli Itä-Helsinki).
Tutkijoiden kortteli korttelilta laatima kartta osoittaa, kuinka vuosina 2000 ja 2010 alimpaan kvintiiliin kuuluneet ruudut ovat pääasiassa ilmestyneet niiden ruutujen naapurustoon, jotka olivat tällä tavoin huono-osaisia jo vuonna 1990. Suora lainaus: ”Alueellinen huono-osaisuus tämän ajanjakson aikana on siis paitsi voimistunut myös liittynyt aiempaa tiukemmin vieraskielisen väestön esiintyvyyteen.”
Itä-Helsingistä ei saa tulla Tukholman Husbytä
Kun tutkijoiden raportin lukee huolella, selviää, kuinka huono-osaisten kortteleiden naapurikortteli muuttuu myös huono-osaiseksi. Keskituloiset muuttavat pois. En väitä, että maahanmuuttajien lisääntyminen alueella on ainoa selittävä tekijä, mutta kuten tutkijatkin huomauttavat, sen selittävä merkitys on 2000-luvulla selvästi kasvanut. Nyt pitää viimeistään herätä, kun useita tuhansia turvapaikanhakijoita on muuttamassa Helsinkiin (HS 29.12.2015). Virkamiehet ovat arvioineet, että oleskeluluvan saaneista ainakin puolet hakeutuu Helsinkiin.
Mikäli haluamme ottaa opiksi Tukholman ikävistä lähiökokemuksista, pitää Helsingin valtuuston ryhtyä toimenpiteisiin. Ei voi olla niin, että vain Itä-Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin sijoitetaan turvapaikanhakijoita. Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ovat yleensä työttömiä. Työttömyys tarkoittaa, ettei heillä ole tuloja ja siksi he sijoittuvat asuntojonon kärkeen, ohi työssäkäyvien pienituloisten kantahelsinkiläisten. Mikäli valtuustolla on halua ja tahtoa, se voi muuttaa vuokra-asuntojonon kriteerejä niin, ettei Itä-Helsingistä tule Tukholman Husbyn kaltaista ongelma-aluetta.
Samoin on pohdittava, voivatko oleskeluluvan saaneet tulla väkisin juuri Helsinkiin, vaikka heillä ei ole täällä työtä tai asuntoa. Onko oleskeluluvan saaneilla mitään velvollisuuksia Suomea kohtaan vai vain oikeuksia? Asia ei ole kovin mediaseksikäs poliitikoille, mutta vain toivomalla ja ihmettelemällä tämä ei-toivottu kehitys Itä-Helsingissä tulee jatkumaan. Itä-Helsinki on pidettävä hyvänä asuinalueena myös keskituloisille perheille.
Erkki Saarinen
Itä-Helsinki