Finanssimaailma on tehnyt hyökkäyksen kuluttajien etua vastaan. Napit vastakkain ovat osakeyhtiömuoto ja osuuskunnat.
Näin voidaan tulkita uutinen, jonka mukaan Björn Wahlroosin johtamaan Sampo-finanssiryhmään lukeutuva vakuutusyhtiö If on tehnyt selvityspyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle OP:n vahinkovakuutus- ja pankkipalveluiden kytkennästä toisiinsa ja siihen liittyvistä asiakaseduista. OP -Ryhmä otti kilpailijan kantelun vastaan hyökkäyksenä koko suomalaista osuustoiminnallista yhtiömuotoa vastaan (Talouselämä 44/15).
OP tarjoaa siis asiakkaille osakeyhtiömuotoisen kilpailijan mielestä liian meheviä etuja.
Osakeyhtiöiden tarkoitus on omistaja-arvon eli osinkojen kasvattaminen, kun taas osuuskunnat keskittyvät asiakasomistajien hyödyn maksimoimiseen. Esimerkiksi osuuskaupat jakavat ostajille eli asiakasomistajille näiden ostojen mukaan bonusta, ja osakeyhtiöt maksavat omistajilleen osinkoja. Myös osakeyhtiömuotoiset yritykset voivat tietenkin antaa alennuksia asiakkailleen, mutta se on satunnaista.
Jokainen voi verrata itse, mitä tuottaa osuuskaupan bonuskortti, ja mitä osakeyhtiömuotoisen kilpailijan kortti. Osuuskuntamuotoinen yritys voittaa tämän vertailun, mitä myös todistaa osaltaan edellä mainittu selvityspyyntö.
Osakeyhtiö joutuu tyydyttämään nykyisin yhä ahneemmaksi käyvien omistajiensa osinkovaatimuksia, ja osinkorahatkin tulevat tietenkin asiakkailta – niin kuin johtajien suuret bonuksetkin, joilla nimenomaan osakeyhtiömuotoiset yritykset ovat tulleet viime vuosina tunnetuiksi. Osakkaat voivat asettaa yhtiölle koviakin tuottovaatimuksia, joiden johdosta asiakkaille ei ilmeisesti voida tarjota samanlaisia etuja kuin osuustoiminnalliset yritykset antavat.
Hyökkäyksen osuustoimintaa vastaan aloitti Talouselämä-lehden mukaan jo Jyrki Kataisen (kok) hallitus. Hänen kaudellaan Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen yritysten omistusrakenteen merkityksestä talouskasvuun ja työllisyyteen. Raportin mukaan "taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta osuustoiminta ei ole omistusmuotona optimaalinen ratkaisu nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa. Osuustoiminnallisten yritysten tukemista siirtymisessä osakeyhtiöpohjalle tulisi sen vuoksi harkita.”
Puhuttaessa "optimaalisesta" eli mahdollisimman edullisesta omistusmuodosta, olisi otettava kaikki näkökohdat huomioon – myös asiakasomistajien saamat edut. Lisäksi tutkijoillakin on omia ideologisia ennakkoluulojaan, jotka voivat vaikuttaa heidän päätelmiinsä.
Osuuskunnat ovat nimenomaan Suomessa merkittävä yhtiömuoto. Kuluttajien onkin syytä seurata valppaana tilanteen kehitystä, että nämä hankkeet osuuskuntien toiminnan vaikeuttamiseksi tai jopa kieltämiseksi eivät pääse kehittymään. Osakeyhtiöt näyttävät pelkäävän kilpailua, vaikka muissa tilanteissa ne vannovat juuri kilpailun nimiin.