Quantcast
Channel: Uusimmat puheenvuorot
Viewing all articles
Browse latest Browse all 14367

Taloustiede on laho ja rikki

$
0
0

TALOUSTIEDE on aina poliittista.  Se ei tuota eksaktia ja  tyhjentävää tietoa, vaan  kiistanalaisia teorioita ja näkemyksiä. Taloustieteessä ei ole objektiivisiä totuuksia, jotka voidaan osoittaa paikkansapitäviksi ottamatta poliittista tai moraalista kantaa. Miksi maailman talous on rempallaan ja  ahneiden finanssipelureiden armoilla?

”TALOUSTIEDE on rikki. Yritykset ja maailmantalous pyörivät ahtaiden ja lahojen teorioiden varassa.  ”Enimmäkseen totta”  ei pitäisi tieteelle riittää”, kirjoittaa  taloustoimittaja Marko Erola  HS/Teema 1/16 TIEDE- katsauksessa.

  - Aikamme merkittävimpiin matemaatikkoihin kuuluneen, vuonna 2010 kuolleen Benoit Mandelbrotin mielestä taloustieteijät ovat jo vuosikymmeniä tienneet , että  tieteenalan kova ydin, rahoitusteoria, on laho.  Laho ja harhainen, koska se perustuu virheoletuksille, spekulaatioille ja odotusarvoille osakekursseista ja muista finanssimarkkinahinnoista.  Osakekurssien muutokset eivät ole Gaussin kellokäyrän mukaisesti normaalijakautuneet, kuten yleinen oletus on. Kurssit eivät hoipertele satunnaisesti Wall Streetilla, vaan ne loikkivat villisti kuin mielipuolet. Vastoin oletuksia kurssimuutokset eivät ole myöskään itsenäisiä. Niissä näyttää olevan pitkäaikaista riippuvuutta. Todistusaineisto perusoletuksia vastaan on kiistaton.  Subprime-asuntoluotoilla ja katteettomilla johdannaisilla kikkailu muistuu mieleen.  Muotiteorioilla ja valhenäkemyksillä on liian valtaisa merkitys globaalitaloudessa. Valtiot ja niiden kansalaiset ovat niiden uhreina.

EKONOMISTI Wassily Leontief on kritikoinut, ettei missään muussa empiirisessä tutkimuksessa  kuin taloustieteessä ole käytetty yhtä paljon hienostunutta tilastoanalyysiä yhtä vaatimattomin tuloksin.
Leontiefin tuskailussa tiivistyy taloustieteen perusongelma: Se haluaisi olla luonnontiede, mutta on vain yhteiskuntatiede. Ihmistieteiden ”tieteellinen” taso ja tieto on aina tulkinnanvaraista, ja sen tutkimus muistuttaa tekstianalyysiä. GALLUP-lukujen mukana ei tule selitystä siitä, mitä tämä tarkoittaa tai mistä tämä johtuu taikka mihin  tällä pyritään. Epäluotettavuus ja spekulaatiot  leijuvat ilmassa. Puolueettomia asiantuntijoita  on vähän. Eksaktin tiedon sijaan taloustiede tuottaa vain kriittisesti perusteltuja näkemyksiä.  Se ei ehkä ole tiedettä, mutta talouden dynamiikka toimii, kun yrityksillä ja valtiolla kummallakin on puolustajansa.   Karkeasti sanoen leikkaajat oikealla ja elvyttäjät vasemmalla puolen poliittisesti katsoen.  - Vientivetoinen Suomi on talousteorioiden lisäksi aina riippuvainen myös globaalista talouspolitiikasta. Ja etenkin EU/EMU/EKP:n linjasta.
 
- MIKÄ PAHINTA  maailman rahoja sijoitetaan ja yrityksiä johdetaan näillä valheellisilla teorioilla, näkemyksillä ja uskomuksilla riskeistä tuotoista. Onko maailma teoria-/pörssigurujen ja suurpankkien armoilla?

-  TALOUSKESKUSTELU näyttäytyy erimielisten heimojen taisteluna. Teorioita on paljon, faktoja vähän. Yksi heimo elvyttäisi, toinen leikkaisi. Yksi kiristäisi veroja, toinen laskisi. Kaikkien ajatuksisssa on jotain tolkkua, mutta ne eivät sovi samaan teoriaan.  Pitäisikö talousteoriat  Ha-Joon Changin sanoin ”ristipölyttää” keskenään paremmin toimiakseen?

MAAILMANKUULU etelä-korealainentaloustieteilijä Ha-Joon Chang pöyhii  ”Taloustiede- käyttäjän opas”-kirjassaan talousilmastoa ja antaa meille tavalliselle pulliaisille välineitä ymmärtää taloutta itse,  eikä olla  niin sanottujen  asiantuntijoiden johdateltavissa.  - ”Asiantuntijatieto kaventaa näkökenttäämme. Taloustiede on poliittista puhetta, joka on usein naamioitu tieteelliseksi totuudeksi. Asiantuntijat ovat keskenään eri mieltä melkein kaikesta.”  - Se jo yksistään todistaa taloustieteen epätieteellisyyden ja lahouden.  Teorian arvon mittari on sen relevanttisuus käytännnön elämässä.

 - MYÖS MUUT kuin taloustieteilijät voivat mainiosti muodostaa järkeviä arvioita taloudesta, jos vain tuntevat tärkeimpiä talousteorioita ja ovat perillä niiden poliittisista, eettisistä ja taloudellisita taustaoletuksista ja motiiveista. Vaarana on kuitenkin, että kaikkea talouspropagandaa ymmärtämättöminä me ihmiset omaksumme alttiisti etumme vastaisiakin uskomuksia , kun meita manipuloidaan taitavasti ja  harkitusti.  Vertailuihin pystyvää  ihmistä on vaikea aivopestä.

 
 - ”TALOUS on meille niin tärkeä , ettei sitä pidä jättää ammattitaloustieteilijöiden armoille.”
 -  ”ASIANTUNTIJA   on sellainen, joka ei halua opetella mitään uutta, koska silloin hän ei enää olisi asiantuntija. (Harry S. Truman)

 - ”TARVITAAN älyn pessimismiä ja tahdon optimismia”:  Muutos syntyy sitkeydestä ja sisusta, mutta myös muutosvastarinnan nujertamisestakin.   ”Vanhan uudistaminen on  vaikeampaa kuin uuden luominen tyhjästä.” (Esko Aho)

  - ” Silti kaikilla taloustieteen koulukunnilla  vasemman laidan marxilaisesta oikean laidan itävaltalaisiin on meille jotakin annettavaa.  Liian luja usko omaan mielipiteeseen on historian saatossa  turmellut aivan liian monen sivullisen elämän, olipa kyse punaisten khmerien äärivasemmistolaisesta ideologiasta tai tiukkojen oikeistolaisten uusliberaalista markkinatalousfundamentalismista”, sanoo  Ha-Joon  Chang.

  - ” Koska maailma on monimutkainen, ja koska kaikki talousteoriat ovat lähtökohdaltaan puolueellisia ja poliittisiakin, emme saa luottaa liikaa edes omaan suosikkiteoriaammekaan, vaan meidän on pidettävä mielemme avoinna. On aina  syytä kuulla  myös toista osapuolta (Audite et alteram partem -  Audiatur et altera pars).  SE on oikea asenne talouskeskusteluun. Meillä jokaisella pitää olla toki omia, perusteltuja  mielipiteitä ja oma näkemys. Sitä ei kuitenkaan pidä erehtyä luulemaan absoluuttisesti - ehdottomasti - oikeaksi..”  Ihminen kun on erehtyväinen ja lehmä märehtiväinen.

MIKSIKÖ  taloutta ei saisi jättää  asiantuntijoiden armoille ja heidän pelikentäkseen? Suomessa  talous pilattiin 1990- luvun vaihteessa vahvan markan ja löysän ulkomaalaisen lainarahan politiikalla.  NYT EU/EMU/EKP:n kasinopeli/kulutusjuhlatalous ajelehtii kriistä toiseen sääntörikkomusten,  demokrativajeen, valuvikojen ja huonosti valvotun talouspolittikan vuoksi.  Siirtolaistulva lisäharminaan.

Vuonna 2008 käynnistyi globaali finanssikriisi, joka muistutti myös tylysti, ettemme saa jättää taloutta taloustieteilijoiden, ekonomistien, teknokraattien , finanssiauervaarojen ja poliittisten vehkeilijöiden  pelikentäksi. Meidän kaikkien on ryhdyttävä aktiivisiksi talouskansalaisiksi ja osallistuttava yhteisvastuullisesti taloutemme hoitamiseen  ja  todettujen mätäpaiseiden puhkaisemiseen.

 

 

0

Viewing all articles
Browse latest Browse all 14367

Trending Articles