Katainen: Tarvitaan maahanmuuttajia, Sipilä, ei turvanpaikanhakijoita!

Sisältö:

Johdanto
- Väite A
- Ongelmat
- Ratkaisuehdotukset
Lopputeksti

hearing blogi

Katainen: "Tarvitaan maahanmuuttaja!" ; Sipilä,Lindstöm,Orpo : "Ai tarvitaan turvanpaikanhakijoita vai?"

Johdanto

Tämä teksti on ote yhdestä isommasta analyysistä, jossa otan hallituksen esittämiä vääriä tai vääritettyjä arvoja esiin ja oikaisen niitä mahdllisuuteni mukaan käyttäen data ja tilastoja. Analyysi on melko pitkä ja se käsittää useita "valheita"tai "väärinymmärryksiä". Valitettavasti hallitus ei ymmärrä käytännön tason maahanmuutosta ja työllistämisestä paljon yhtään tai ainakaan siltä vaikuttaa ulkoa katsottuna. Tämä kirjoitus käsittää sen, miten Jyrki Kataisen vuonna 2008 Talouslehdelle antama lausunto Suomen kahden miljoonan maahanmuuttajan pulasta tulkittiin nykyisessä hallituksessa väärin, että kyseessä olisiki kaksi miljoona turvapaikahakijaa. Esitän ensin väite, sitten sen epäkohdat (ongelmat) ja lopussa henkilökohtianen kevyt (en ole paneutunut asiaan) ratkaisuehdotus.

Väite A - Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 menneesä huoltotasekriisin takia

Tämä pitää täysin paikkaansa ja on tullut ”isoon” strategiakeskusteluun vuonna 2008, kun Jyrki Katainen sanoi Taloussanomille, että ”Suomi tarvitsee kaksi miljoona maahanmuuttajaa vuoteen 2020 menneessä” (3). Tämän takia tehtiin Kataisen pyynnöstä ”Maahanmuuton tulevaisuus 2020”- strategiaa (20), jossa painotettiin kotouttamisen merkitystä, rasismin kiteyttämisen tärkeyden sekä monikulttuurisuuden ja suvaitsevuuden kehittäminen. Strategian ajatuksena on, että potentiaaliset maahanmuuttajat eivät kokisi Suomea uhkaavana ja rasistisena maana ja kotouttaisivat ja siten työllistyisivät paremmin. Niin kutsuttu positiivinen syrjintä- periaatetta otettiin käyttöön (kunnallisella) työmarkkinalla. Tämä on tietysti hieno juttu, ja painopisteenä onkin työperäinen maahanmuutto ja onnistunut kotouttaminen. Mutta nykyisessä tilanteessa on kyse erilaisesta ilmiöstä.

Monien tutkimusten ja analyysien ((4), (5) ; myös melko tunnettu Eva- Tulevaisuuden tekijät- analyysi (6)) mukaan väite on tosi. Karkeasti sanottuna tutkimukset (ja maalaisjärki) osoittavat, että Suomi tarvitsee valtavan määrän uusia työntekijöitä hoitamaan ikääntyvän väestön hoitokustannuksia. Ja valitettavasti syntyvyystaso Suomessa ei riitä vajeen korjaamiseen. Toisaalta matala syntyvyys myös korreloi korkean koulutustason kanssa , joka taas korreloi korkean tuottavuuden kanssa. Voiko olla , että yritämme väkisin tehdä maasta tehdasmainen matalapaikkaparatiisia? Varsinkin, kun leikataan meidän parhaasta valtistamme – koulutukselta.

Lukuarvoina Suomi tarvitsisi vuosittain n. 35 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi. Työikäisen väestön määrä vähenee noin 10 000 henkilöllä vuosittain, kun eläkkeelle poistuvat ikäluokat ovat työelämään siirtyviä suurempia. Maahanmuuton lisäämisellä voidaan kasvattaa työikäisen väestön määrää ja tavoitella työllisyysasteen nostamista kestävälle 75 prosentin tasolle. Enemmistö nykyisistä maahanmuuttajista on työikäisiä, ja maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 50 prosenttia.

Ongelma A1 - Suomi EI tarvitse kaksi miljoona TURVAPAIKANHAKIJAA vuoteen 2020 menneessä

Ongelma A2 – Suomi EI tarvitse tilastollisesti heikosti työllistävää maahanmuuttoa

Selitys:

Missään raportissa ei sanota, että Suomen pitäisi haalia huoltotasekriisin takia turvapaikanhakijoita, vaan luonnollisesti kyseessä on kysyntä helposti työllistävistä (työnperäisistä) maahanmuuttajista. Maahanmuuttajien 50 prosentin lukuarvoa kannattaa katsoa kriittisesti, sillä se sumputtaa kaikki maahanmuuttajaan yhteen ryhmään. Tilastollisesti helposti työllistäviä ovat kansalaisuuden (tai äidinkielenkielen) mukaan nepalialaisia, turkkilaisia, vietnamilaisia, virolaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia (8) ; katso myös osittain Kuva 1 ). Heikosti työllistäviin maahanmuuttajiin kuuluvat tilastollisesti yleisesti pakolaiset ja turvapaikanhakijat (7) , koska niiden ensisijainen tarve ei ole kotouttaminen ( ja siten työllistäminen) vaan kansainvälisen suojelun tarve. Kansalaisuuden mukaan heikosti työllistäviin (maahanmuuttajiin) kuuluvat tilastollisesti mm. somalit, irakilaiset , kurdit (etninen ryhmä) ja afgaanit ( (7) ; katso myös osittain Kuva 1 ). Tämä ei tarkoita, etteivät ne kotoudu tai työllistyy, mutta ei esimerkiksi ruotsalaistenkaan tapauksessa tarkoita sitä, että hän varmasti työllistyisi. Enemmän kotoutumisesta paneudun kotoutumiseen liittyvässä väitteessä myöhemmin tekstissä (eri osiossa).

(Kuva 1)

työttymyys mamu blogi

KUVA 1 -Työllisyystaso äidinkielen mukaan (T)

Ongelma A3: (ISO VIRHE HALLITUKSELTA!) Turvapaikanhakija EI ole maahanmuuttaja eikä kotouttaminen/työllistäminen edes olisi laillisesti velvollisuus

Selitys:

Kaikki ylläolevat väitteet ovat kuitenkin turhia, jos laki kotoutumisen edistämisessä (2011/Kotol) (14) ei muuteta. Lainsäädännön näkökulmasta kansanvälistä suojelua hakevalla henkilöllä on täysin irrallaan oleva oikeuslainsäädäntö, joka poikkea maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta. Itse asiassa kotouttumislain mukaan ” Kotoutumislaki ei koske turvapaikanhakijaa tai Suomessa viisumilla taikka viisumivapaasti oleskelevaa henkilöä. Lakia ei sovelleta myöskään ensimmäistä oleskelulupaa hakevaan henkilöön ennen luvan myöntämistä.” (15)

Tämä tarkoittaa sitä, että kotoutumista ja siten työllistämistä ei ole edes velvoitettu lain mukaan. Käytännössä se tarkoittaa kaksinkertaista kustannusta valtiolle: vastaanottorahaa on maksettavaa vastaanottamisesta eikä työpanosta voida lain mukaan edes hyödyntää. Kun tämä tulee julki, en voi uskoa, että hallitus saisi kauan pysyä vallassa, sillä se aiheutti toimimattomuudella Suomelle vuotuiset 1,5 – 5 miljardin euron vahingot ( kun mukaan lasketaan tämän vuoden ennakoitu nettomaahanmuutto). Vasta kun hakija on saanut oleskeluluvan hän kuuluu kotoutumislain piiriin.

Seuraa kysymys. Mitä tapahtuu niille, jotka tulevat saamaan negatiivisen päätöksen? Niitä tulee olemaan noin 20 000, mutta keväällä on tulossa lisää.

---

Ratkaisuehdotukset: (karkeita sellaisia, ei saa ottaa vakavasti)

Maahanmuuttajille:

Maahanmuuttoa pitäisi muuttaa työmaahanmuutoksi pisteytyssysteemillä (Norjan / Kanadan systeemi). Tilaston mukaan maahaan ”haettaisiin” tihettyihin työpisteisiin tietynlaista työntekijää. Ensisijainen täyttöehto työpaikalle ovat alueen nykyiset työttömät, sitten Euroopaasta ja vasta sen jälkeen Aasiasta ja Afrikasta. Valtio kustantaa matkat ja kaikki koulutus/perehtymiskulut sekä alkukotoutumisen. Ehtona on se, että hakija on oltava töissä vähintään vuoden ajan sillä paikkakunnalla, minne hänet on määrätty.

Oleskelulupaa myönnetään vuosi kerrallaan, kunnes kolme vuotta on täyttynyt. Sen jälkeen annetaan 10v oleskelulupa. Kotoutumisrahaa ja sosiaalietuuksia maksetaan ainoastaan siihen paikkakuntaan mihin maahanmuuttaja on määritetty, mutta hakia voi omatoimisesti etsiä työpaikkaa ja asuntoa, jos niistä kustantaa itse. Kakkia etuuksia, tukea avustuksia ja ohjausta sekä virkistystoimintaa on käytettävissä, mutta ainoastaan siinä paikkakunnassa, mihin hänet on määritetty. Puolisoa ja lapsia voi tuoda mukaan, jos voi taata, että voi huolehtia taloudellisesti niistä.

Ongelmatapauksissa (rikollistoiminta / törkeä rikos) hakijalle annetaan mahdollisuus valita joko valvottu pakkotyö (määräaikaisesti) tai karkotusta kotimaahaan. Tämän jälkeen hänellä on oikeus anoa takaisinottolupa (anotaan samalla tavalla kuin turvapaikka) koulutuskeskuksiin (lue alla). Oikeusturva on käytettävissä kerran ja muutoksenhakua on käsiteltävä pikaisesti.

Valtiolla pitäisi olla maahanmuuttokiintiö sekä pisteytysysteemiä arviointia varten (kuten Kanada/Norja). Kiintiön määrä on oltava korkea.

Turvapaikanhakijoille:

Lähtömaihin (ja ympäri maailmaakin) eli potentiaalisen hakijan kotimaahaan (tai lähialueilla) pitäisi perustaa kotoutumia/koulutuskeskuksia eli leirikokonaisuuksia, jossa opetetaan suomen kieltä, kulttuuria ja työn (trendin mukaan) vaatimuksia/tehtäviä. Leirien turvallisuus ovat erityisen tärkeätä, sillä niihin voitaisiin anoa turvapaikkaa, joka myöhemmin voitaisiin siirtää Suomeen. Leireissä on oltava erikseen lasten/naisten/perheiden osasto. Näihin koulutuskeskuksiin hakijat voivat samalla anoa turvapaikka Suomeen. Koulutuksen jälkeen parhaat lähetetään Suomeen ja he noudattavat samoja kriteerejä kuin työnperäiset maahanmuuttajat (heille määrätään tietty kunta).

Turvapaikanhakija pitäisi rajata mahdollisuuksien mukaan määräajaksi ja asettaa sille matala kiintiö suoraan Suomeen hakeville ja korkea kiintiö koulutuskeskuksilta hakeville. Kun kiintiö täyttyy, ulkomaalaislakiin tulee muutos, joka rajoittaa oikeusturvaa uusille hakijoille. Ylimääräiselle hakijalle maahanmuuttovirasto solmi yhteistyösopimuksen, jossa on maan työvoimapoliittiset kannustimet tähtäimessä . Jos yhteistyösopimusta rikotaan (esimerkiksi valehtelemalla hakemuksessa) niin voimaan astuu sama pakkotyö/karkotus valinta kuin maahanmuuttajilla.

Lopputeksti

Analyysi on vielä kesken. Olisitteko halukkaita, että postaan sen osissa vai yhtenä kokonaisuutena?

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

P.S. Kysyttävää/kommentoitavaa? Klikkaa tänne. Sibilille Asiaa?

Älä missaa yhtäkään postausta!

Seuraa Sibilpolitical Twitterissä ja/tai Facebookissa.

Nykyään löytyy myös Uusi Suomi-profiili: Sibilpolitical - Uusi Suomi.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lähteet:

T- http://www.tilastokeskus.fi/

-----

1- http://www.theguardian.com/world/2013/mar/25/cyprus-bailout-deal-eu-closes-bank