Italialaiset valitsivat aikanaan pääministerikseen Berlusconin, miljardöörin, sillä jos mies osasi hoitaa omat asiansa, niin miksei koko maan asioita.
Kuntaakaan ei voi johtaa samoilla johtamismenetelmillä kuten yritystä
Kuntien ja yritysten toimintaympäristössä ja -kulttuurissa ilmenee periaatetasolla sellaisia oleellisia eroja, jotka vaikuttavat käytännön johtamisedellytyksiin ratkaisevasti:
• kuntien poliittis-hallinnollinen toimintaympäristö
• kuntien päätöksenteon ja hallinnon avoimuus ja julkisuus
• kunnat eivät ansaintataloudellisia yksikköjä
• kuntien tuotettava taloudellisesti kannattamattomat lakisääteiset peruspalvelut
• kunnissa yhteiskuntavastuu keskeisemmällä sijalla kuin yrityksissä.
“Suomi ei ole firma. Suomea ei voi johtaa kuin firmaa”, sanoi pääministeri Alexander Stubb (kok) Elinkeinoelämän valtuuskunnan vaalitentissä.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli eri mieltä. Hän korosti entisenä yrittäjänä, että yrityksen ja Suomen välillä on paljon samaa. Sipilä muistutti, että molemmilla on tulot ja menot, joiden pitää olla tasapainossa.
Talousnobelisti Paul Krugman kirjoitti yritysjohtajista talouspolitiikan tekijöinä vuonna 1996 Harvard Business Review’ssa julkaistussa artikkelissa A Country is Not a Company. Siinä Krugman perustelee, miksi valtiota ei voi johtaa kuten yritystä.
VERTAILU YRITYS / VALTIO:
Arvot ovat niitä asioita, joita yrityksessä pidetään tärkeinä. Arvot ovat eräänlaisia periaatteita, jotka ohjaavat tekemään valintoja ja asioita.
* Maan johtamisessa hallituspuolueilla on erilaisia arvoja. Touhuja joudutaan vesittämään konsensuksen saamiseksi.
Missio on yrityksen toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Mission ajatellaan vastaavan kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa halutaan pysyvästi tehdä ja mihin yritys haluaa pidemmällä aikavälillä päästä.
* Hallituksessa taistelevat koalitiosta riippuen eri kansalaisryhmien ja yritysten edut.
Visio on arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla pyritään luomaan jokaiselle työntekijälle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä. Useimmille ihmisille se on pohjimmiltaan pyrkimys luoda jotakin taloudellista voittoa suurempaa ja merkityksellisempää. Ilman visiota työssä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta esimerkiksi siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa priorisoidaan. Alahuhta kirjassaan
*Sipilä piti ensimmäisen puheenjohtajan linjapuheensa puoluekokouksessa 10. kesäkuuta 2012. Hän ilmaisi vahvaksi visiokseen ja haaveekseen hajautetun yhteiskunnan, jossa on rooli kasvukeskuksilla, maaseutukeskuksilla ja maaseudulla.
*Sipilä selvitti, että nykytilanteesta päästään visioon eli tavoitetilaan viiden valitun strategisen painopisteen kautta. Painopisteitä ovat hyvinvointi, työ ja työllisyys, koulutus ja osaaminen, biotalous ja toimintatavat (esim. normien purku ja digitalisaatio).
*Tuleva pääministeri Juha Sipiläkin aloitti oikea oppisesti Suomen visiosta ja markkinoinnista. Pitää päättää mihin tähdätään, mennäänkö kuuhun (JFK:n mainio visio) vai maahan.
Toiminta-ajatus ilmaisee yrityksen tarkoituksen. Se kertoo, miksi yritys on markkinoilla. Toiminta-ajatus kertoo mitkä ovat yrityksen päätuotteet ja -palvelut, ketä yritys palvelee ja mitä tarpeita se tyydyttää.
* Hallituksessa taistelevat koalitiosta riippuen eri kansalaisryhmien ja yritysten edut.
Liikeidea on mitattava tapa toteuttaa toiminta-ajatusta. Liikeidea koostuu ja syntyy yrityksen sisältä ja ulkoa tulevista herätteistä, mahdollisuuksista ja voimavaroista.
* Budjettiriihi: Eri ministeriöiden talousarvioehdotusten pohjalta talousarvioesitykset kerätään yhteen. Valtiovarainministeriön kannanoton pohjalta käydään ministereiden ja valtiovarainministeriön johdolla ministeriöittäin neuvottelukierros, jossa pyritään ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet määrärahojen mitoituksesta.
SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.
*Esimerkki hallitusohjelmasta, täydellistä höpö, löpöä:
VAHVUUDET
–Suomi on osaava, sisukas, tasa-arvoinen ja ratkaisukeskeinen hyvinvointiyhteiskunta.
– Meillä on vahva ja toimiva demokratia. Hallinto on luotettava, instituutiot toimivat. Näistä syntyvät vakaus ja sisäinen turvallisuus.
–Suomessa on puhdas ympäristö ja runsaat luonnonvarat. Koulutustaso on korkea, samoin teknologinen osaaminen.
– Suomalaiset ymmärtävät, että kriisin keskellä on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja.
– Suomella on kyky ja mahdollisuudet investoida uudistumiseen. Tämän edellytyksenä on, että julkisen talouden velkaantuminen pysähtyy ja Suomen vaihtotase vahvistuu.
Skenaariot ovat vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja, jotka laaditaan yrityksen strategiatyöstä riippumatta. Skenaarioiden tarkoitus on testata strategiaa, jonka pitäisi olla riittävän robusti kaikissa todennäköisissä skenaarioissa. Heijden: Scenarios
*Hallitus hakee strategisen ohjelmansa tueksi yleiskuvaa lähivuosien ja -vuosikymmenten muuttuvasta toimintaympäristöstä. Siinä muutoksessa tärkeimmät muutosajurit ovat nopeasti etenevä ja läpi eri yhteiskunnan alueiden menevä digitalisoituminen sekä eri tavoin vastaantuleva kiihtyvä globaali kamppailu niukkenevista luonnonvaroista.
DEMOS: Scenarios for Sustainable Lifestyles 2050 -skenaarioraportti tarjoaa neljä erilaista mallia siitä, miten nämä muutokset muokkaavat eurooppalaisia yhteiskuntia tulevien vuosikymmenten aikana. Skenaarioista löytyy sekä avointen markkinoiden vauhdittama hyper-kilpailun yhteiskunta (Singular Super Champions) että Euroopan laajuisen talousromahduksen jälkeinen, vahvasti paikallistalouteen nojautuva yhteiskunta (Empathetic Communities). Näiden skenaarioiden ideana ei tietenkään ole taustoittaa vain hallitusohjelman kaltaisen strategisen politiikkadokumentin valmistelua.
-> KÄRKIHANKKEET
Kilpailija-analyysissa arvioidaan markkinoilla toimivien kilpailijoiden heikkouksia ja vahvuuksia esimerkiksi SWOT-analyysin avulla, ja kilpailijoista laaditaan yksityiskohtaisia profiileja. Kilpailija-analyysissa tarkastellaan mm. kilpailijoiden kustannusrakennetta, voitonlähteitä, resursseja ja osaamisalueita, asemointia, tuotteiden differointia, vertikaalista integrointia ja sitä, kuinka yritys on aiemmin reagoinut toimia-alan kehitykseen.
* Valtiot pyrkivät win-win -yhteistyöhön.
Kilpailija on yleensä saman toimialan yritys, joka tarjoaa samoilla markkinoilla samoja tuotteita tai palveluja.
* Poliitikkojen suosimat kansainvälisten konsulttifirmojen laatimat maiden kilpailukykyvertailut, jotka harhaisia, koska kilpailukykyä, tuottavuutta, kustannuskilipailukykyä voi verrata vain toimialakohtaisesti.