Vilkkaana vellova eläkekeskustelu on selkeä valopilkku muuten niin synkässä ja negatiivisuuden vaivaamassa poliittisessa keskustelussamme. Eläkekeskustelu on saanut aikaan kansalaisaloitteen, joka keräsi allekirjoituksia kunnioitettavan määrän ja myös kaikkien kansalaisten huomion kiinnittymisen moneen vanhusväestöön kohdistuvaan kiistämättömään epäkohtaan.
Vastavuoroisesti on pakko todeta, että eläkekeskustelu on jakanut myös kansaa kahtia, nuoremmat kansalaiset ovat alkaneet , asiaa tarkemmin tutkimattaan, pelätä omien eläkkeittensä puolesta, sekä eläkkeitten hallinnoinnista vastaavat ovat nousseet barrigaadeille puolustamaan omia etujaan ja näkemyksiään.
Muutama asia on kuitenkin aivan kiistaton. Eläkkeitten ostovoima on viimeisten 20 vuoden aikana laskenutnoin 20 %. Eläkeläisen köyhtyminen alkaa heti eläkkeelle jäädessä ja jatkuu koko loppuiän. Prosentuaalisesti enimmin on köyhiä yli 85 vuotiaitten ikärymässä, yli 31 % . Se on mielestäni kansallinen häpeä, he ovat käyneet sodat, maksaneet sotakorvaukset ja rakentaneet lähes tyhjästä koko maan.
Ainakaan EU:n alueella missään muualla ei ole käytössä vastaavaa köyhyysautomaattia. Mitä mahtaisivat tuumia nykyiset palkannauttijat, jos heillä olisi vastaava automaatti joka pienentäisi palkkaa prosentin-pari joka ikinen vuosi.
Toinen kiistaton asia on myös eläkerahastojen valtava kasvu. Käsittääkseni rahastot on kerätty eläkemaksujen turvaamiseen nyt ja myös tulevaisuudessa. Eläkejärjestelmää perustettaessa suunniteltiin rahastoja, jotka kattaisivat kolmen vuoden eläkkeet. Nykyiset rahastot kattavat parin vuoden päästä jo kymmenen vuoden eläkevastuut. Lisäksi kasvu jatkuu kiihtyvällä volyymilla lähivuosinakin. Rahastojen varoja kuluu lisäksi koko ajan "oheiskäyttöön", hallintomenoihin jopa 550 miljoonaa vuodessa, asiakashyvityksiin noin 300 miljoonaa vuodessa ja kilpailuun asikkaista myös miljoonia. Käsittääkseni työeläkerahoja alunperin piti käyttää vain siihen mikä oli sovittu, eläkkeisiin.
Tällä hetkellä ETK ja eläkevakuutusyhtiöt keskittyvät todistamaan, että eläkeindeksiin ei ole mahdollista koskea missään tapauksessa, muuten tulevien eläkkeitten maksaminen vaarantuu. Nuorten on se helppo uskoa, koska pelko on omasta tulevaisuudesta. Myös kaikki tutkimus ja tilastot, joita käytetään ennusteitten pohjana, ovat eläkehallinoijien tuottamia. Muitten laskemia tilastoja ei hyväksytä faktatiedoksi.
Muutama asia puhuu kuitenkin selkeästi muutosta vaativien puolesta. Indeksin muuttaminen maksaisi vuodessa vain noin 300 miljoonaa euroa. Se olisi pieni murto-osa eläkerahastojen vuosittaisesta tuotosta.
Suuret ikäluokat, joitten eläkkelle siirtymistä pelätään, ovat jo eläkkeellä. Tästä eteenpäin ikäluokat pienenevät aina vuosittain.
Lama ei jatku ikuisesti. Talouden piristyessä palkkasumma kasvaa, jolloin myös eläkekertymä kasvaa. Työllisten määrä todennäköisesti ei kasva robotisaation ja digitalisoinnin takia, mutta se ongelma on ratkaistava joka tapauksessa eläkkkeistä riippumattomasti. Kyseessä on globaali muutos, joka on kaikkien kansojen ratkaistava jollakin tavalla. Tulevaisuuden eläkeasiat on ratkaistava siinä samalla.
Suomella ja sen eläkevarannoilla on varaa hoitaa eläkeasia kuntoon. Sivistysvaltion, jollaiseksi vielä Suomikin luetaan, on hoidettava ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla kuntoon vanhusväestönsä viimeiset vuodet.
Hyvin mielelläni näkisin, että jotkut kansanedustajat ottavat asian hoitaakseen. Heillä on mahdollisuus pyytää, ja saada, kattavia selvityksiä asioista jotka katsovat tarpeellisiksi, jotta asiat saadaan kunnolla esille. Tavallisilta kansalaisilta tietojen saanti yleensä evätään