Poliisi ei saa kadota katukuvastamme täysin toimintamenoja määrärahojen leikkausten vuoksi. Poliisin laskevista kehysmäärärahoista kuuluu kiitos edellisille hallituksille. Muuttuvien turvallisuuskuvien kentässä laskevat kehykset on haasteellinen yhtälö. Poliisin toimintakyky on suoraan riippuvainen toimintamäärärahoista, jolla palkataan poliisipartiot kentälle.
Vähenevät määrärahat johtavat tehtävien priorisointiin tai yksinkertaisesti sanottuna näkyvyyteen mm. harva-alueilla, näkyykö poliisi syrjäkylillä yhä harvemmin? Poliisien osalta tulevaisuuden näkymä on synkkä, poliisien määrää saatetaan joutua vähentämään yli 800 poliisimiestä vuoteen 2019 mennessä. Lopullisen päätöksen tekee eduskunta huhtikuussa, kun asetetaan poliisin määrärahoille budjettikehykset.
Tulevaisuudessa kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään, mutta poliisin ns. ei niin kiireelliset – tehtävien toimintavalmiusajat tulevat pidentymään. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan taso laskee, jolloin yleisten paikkojen järjestyshäiriöiden, vahingontekojen ym. selvittämättömät määrät tulevat kasvamaan.
Kansalaisten turvallisuuden tunteen heikkeneminen voi olla tosiasia. Tähän rakoon on kehitetty turvapalveluita, mm. kameravalvonnat. Myös vapaaehtoisia katupartioita on perustettu lisäämään kansalaisten turvallisuutta, tämä siis kansalaishtöisesti. Mutta nämä eivät korvaa viranomaistyötä, jota poliisikin tekee.
Jos virka-apupyyntöihin vastaaminen vaikeutuu ja hidastuu, mennäänkö jatkossa esimerkiksi etsintätehtävässä suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin? Virkatehtävä on julkisen vallan käyttöä, mutta käsipareja siihenkin tarvitaan. Etsintää ei voi johtaa vapaaehtoinen, kun virka-apupyyntö on annettu. Perustuslaki sanoo jotakin julkisen vallan käytöstä!
Henkilöstön määrän voimakkaalla laskulla olisi vaikutusta myös poliisin työturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Kun poliisiasemia ei ole taukoja varten, autossa istuminen lisääntyy. ABC -asemilla pidetään tauot - otetaanko tulevaisuudessa vastaan myös rikosilmoituksia (ja leima korttiin). Ehkäisevä työ, mm. kouluissa tapahtuva valistustyö joudutaan minimoimaan, vaikka juuri Oulussa on tehty hyvää koulupoliisityötä.
Poliisin resursseja syö myös suuri pakolaisaalto. Esim. maastapoistumiskuluihin on määrätty 6 miljoonaa euroa ja 2015 tähän myönnettiin 2,2 miljoonan euron tasokorotus. Summa ei todennäköisesti tule riittämään. Mistä lisää kun tämä raha on käytetty? Lisävelkaa vai suomalaisten kukkarosta lisää nyhtämällä?
Vastaanottokeskuksien järjestyshäiriöt työllistävät poliisiakin. Poliisin joutuessa tehtävälle vastaanottokeskukseen, sinne lähdetään monipartiolla. Eri kulttuureista tulleilla ei ole vielä samanlaista kunnioitusta virkamiestä kohtaan kuin kantasuomalaisilla. On huomioitava suuri ihmismäärä saman katon alla, tilanne voi kärjistyä nopeastikin joukkojenhallintatilanteeksi. Turvapaikanhakijat eivät ole tasapäinen ryhmä, päinvastoin. Ryhmien välisiä jännitteitä todistettavasti on.
Poliisin määrärahoja tarvitaan myös uudentyyppisten uhkakuvien kuten kyber- ja tietoverkkorikollisuuden tutkintaan ja torjumiseen. Poliisin on panostettava jatkossa tähänkin rikollisuuden lajiin. On koulutettava henkilöstöä pysymään askeleen edellä verkkorikollista. Verkkorikollisuuden torjunta edellyttäisi poliisilta merkittäviä lisäpanostuksia jo nyt, mutta tällä määrärahatasolla ei ole mahdollisuuksia.
Uusiin uhkakuviin - terrorismin torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulisi lisätä resursseja jo nykytilanteessa, puhumattakaan harmaan talouden torjunnasta.