Lapsuudessa näin naapurin kirjoituspöydällä pienen veikeän patsaan. Siinä oli kolme simpanssia. Yhden kädet peittivät silmät, toisen suun ja kolmannen peittivät korvat. Älä näe, älä kuule äläkä puhu pahaa.
Patsas kertoi perheen arvomaailmasta. Miten ja millaisena ja mitä kautta arvomaailma tänään välittyy?
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisella julistuksella on meille kaikille keskeinen sanoma :
Ensimmäinen artikla
1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Ensimmäisen ja viimeisen artiklan väliin mahtuu paljon sellaista mitä tunnen Suomen lainsäädännön ja yhteiskunnan rakenteiden kautta toteutuneen ja toteutettavan. Artiklat ovat elämän aikana sisäistyneet myös kokemusten kautta.
Viimeinen artikla:
30. artikla. Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
Ihmisoikeuksien julistuksen sisällön pitäisi kuulua jokaisen eduskuntaankin pyrkivän perusarvoihin. Näin ei näytä enää olevan.
Kenties poliitikot olisivat tyytyväisiä, jos me kansalaiset tai media eivät kysyisi heidän mielipiteitään, haluaisi luodata heidän arvomaailmaansa. Kuten viikonloppuna ilmeni poliitikon mielipiteet, näkemykset ja arvot herättävät myrkyn, mutta miten lopulta käy typeryyksiä puhuvalle poliitikolle vai käykö mitenkään?
Ehkä aiemmin itsehillintä toimi. Ehkä oli joskus helpompi erottaa oikea väärästä. Käsitys siitä mikä oli oikein mikä väärin oli kenties selkeämpi.
Patsas kertoi itämaiseen filosofiaan kuuluvasta itsehillinnästä, kasvojen säilyttämisestä ja mielenrauhasta. Ovatko sellaiset kadonneet?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus