Yhdysvaltain Venäjän-retkikunnan paperit 1919
Suomalaisjoukkojen vahvuuksia ja siirtoja huhtikuussa 1919
*
Huhtikuun 15. päivänä 1919
Sarja N:o 9.
Tiedustelujoukkojen yhteenveto
Huomautus:
Tässä katsauksessa esitetyt tiedot ovat ehdottoman salaisia ja kerrottavissa vain niille komentajille, joita tiedot koskevat. Näiden määräysten laiminlyönti aiheuttaa kasvavia vaikeuksia esittää tarpeellisia tietoja. Kaikkien upseerien, jotka saavat käyttöönsä tässä esitettyjä tietoja, ovat velvollisia täydentämään tietoja Tiedusteluyksikölle niin pian kuin mahdollista. Erityisesti edellytetään että kaikki paperit ja asiakirjat jotka takavarikoidaan vihollisen lähteistä välittömästi jatkotoimitetaan tiedustelutoimistolle.
*
Yksi:
Urosjärven (Urosozero) on miehitetty Liittoutuneiden joukkojen toimesta 11. huhtikuuta ja vihollisen menetykset ovat seuraavat: 46 kuollutta, 7 haavoittunutta ja 28 sotavankia. Meidän joukkomme vallanneet 2 kpl 2-tuuman tykkejä, 1 konekiväärin ja 2 autoa sekä 7.000 granaattia.
Kaksi:
Ennen tätä hyökkäystä vihollisen (bolsehevikkien] asemat olivat seuraavat:
Keskustassa rautatien suunnassa:
Urosozeron Asema (63.34-21.43) 41. Urosozeron Rykmentin 5. Komppania Manshin komennossa, vahvuudeltaan 70-75 miestä ja 5 konekivääriä.
164.Suomalainen Tarkka-ampujarykmentin 4. Komppania Jusbonius Jonasin alaisuudessa, sekä Virolaisia, vahvuudeltaan noin 120 miestä ja 4 konekivääriä 3 tykkimiestä (saapuneet 5.4.1919), ja 2 kpl 3-tuumaisia tykkejä.
Segejan Kylä (lähellä Urosozeron asemaa) miestä 41. Urosozeron Rykmentin 5. Komppaniasta.
Kiergozero (63.34-41.11) 20 miestä 41. Urosozeron Rykmentin 5. Komppaniasta, mahdollisesti komennuskunta164. Suomalaisesta Rykmentistä.
Urosozero Kylä (63.34-20.42) 13 miestä 41. Urosozeron Rykmentin 5.K:sta.
Maselskaja (63.34-21.43) ½Komppaniaa 163.Suom.R:stä, noin 60 miestä ja 2 konekivääriä. (Näyttää että ”1.K” on täällä. Se voi olla joko 41. R:n tai 164. Suom.R:n komppania).
Medjvejia Gora (62.34-43.89) ½ Komppaniaa 164. Suomalaisesta Tarkk-ampujaR:stä, noin 60 miestä ja 2 konekivääriä. Rykmentin esikunta ja 1. Komppania 41.Ur.Rykmentistä (mahdollisesti 3.K), 300 tykkimiestä ja heillä 2 vuoristotykkiä ja 2 kenttätykkiä (3”). Lisäksi todettu, että siellä on myös Trench Nortars ja että miinoja on pantu kuntoon 3 tai 4 virstaa pohjoiseen yhdistämään juoksuhautoja ja linnoituslaitteita. Miinoitukset on suojattu vartiomiehillä.
Vihollisen oikea sivusta:
Asetelma on kuvattu Yhteenvedossa 7 lisäselostuksen mukainen, paitsi että joukot, jotka pitävät hallussaan Telekiniä ovat 41.R:n 7.K:sta, Sivkovin komennossa.
Vihollisen vasen sivusta:
Muutoksista ei ole raportoitu.
Petroskoin varuskunnasta etelän suuntaan on nyttemmin todettu 163. rykmentti, yksi Pataljoona 40. Petroskoin Rykmentistä; yksi Kommunistinen Rykmentti; Rykmenttien Esikunta; 164. Suomalainen Tarkk-ampuja Rykmentti, ja 165. Rykmentin osien läsnäolosta on myös raportoitu. Vihollisella on täällä 4 kpl 3-tuuman tykkejä.
Vaikuttaa siltä, että Suomalaisten joukkojen saapuminen Urosozero-Maselskaja (Maaselkä?]-Medvjejia Goran alueelle 5.4.1919 oli mahdollisesti valmistautumista hyökkäykseen Segejan asemaa vastaan ja oli ajoitettu sattumalta samaan aikaan kuin nousut, joita on toivottu tapahtuvaksi Kantalahdessa, Sorokassa ja muissa keskuksissa.
164. Suomalainen Tarkk-ampuja Rykmentti; niin kauan kuin on havaittu, vahvistuksina on lähetetty mahdollisesti kaksi pataljoonaa 164.Suom.Rykmentistä. Tämä tieto perustuu havaintoihin, joiden mukaan noin 1.700 miestä on siirretty Pohjoiseen Petroskoista aivan äskettäin. 4.Komppanian läsnäolo todistaa, että mainitun Rykmentin 2.Pataljoona on rintamavastuussa juuri nyt.
On myös raportoitu, että 3. Suomalainen Rykmentti on pahoin (menetyksin) vedetty Viron rintamalta ja myöhemmin lähetetty takaisin Petroskoihin uudelleenjärjestelyä varten, jonka jälkeen siitä muodostettiin 164. Suomalainen Tarkk-ampuja Rykmentti. Rykmentin vahvuuden sanotaan olevan 1.000-1.200 miestä, ja 4.Komppanian vahvuudeksi on annettu 120 miestä. Rykmentin komentajana on sanottu toimivan Louka: 2.(?) Pataljoonan komentajana on Sippola (sanotaan palanneen harjoituskurssilta Saksasta) komentajana toimii Blagoveshenski.
(Lisäys: Mirko Harjulan mukaan: Kaarlo Johannes Salomoninpoika Sippola, s. Hailuodossa 1897 – kuoli 1948, liittyi syksyllä 1915 Jääkäripataljoona 27:ään Saksassa, loikkasi 1919 Venäjälle, komensi heti helmikuussa 1919 3. Suomalaista Rykmenttiä ja siirtyi Itä-Karjalaan 164. Rykmenttiin, liittyi SKP:hen huhtikuussa 1919 ja toimi pataljoonan komentajana, haavoittui Urosjärvellä 2.5.1919 ja toivuttuaan oli Suomalaisen 54. ja 2, ja Konekivääri-komennuskunnan 480. Rykmentin II pataljoonan komentajana, vh)
(Lisäys 2: Mirko Harjulan matrikkelin tietojen mukaan kyseessä saattoi olla N.Blagovestsenski, venäjän keisarinarmeijan kapteeni, komensi Viron rajalla koottua 3. Suomalaista punarykmentiä joulukuusta 1918 tammikuuhun 1919, loikkasi myöhemmin Muurmannilla Valkoisten puolelle, vh).
(163.Rykmentin suomalaisrykmentin komentajana toimivan Aleksanteri] Vastenin sanotaan raporttien mukaan menestyneen Loukassa Sotilaallisena Komissaarina; toisten raporttien mukaan Vasten on Petroskoin Rykmentin komentajana. Rykmenttien Esikunta toimii Petroskoissa, ja mahdollisesti yksi pataljoonista on yhä siellä.
Ei ole vielä varmaa, onko 164. Suomalainen Tarkk-ampuja Rykmentti muotoiltu uudeksi 164.Rykmentiksi, jonka sanotaan muodostetun tammikuussa Solominskin Pogostalla ja sitten komennettu Narvan rintamalle, mutta luultavasti asia on niin. Koska sekä 163. että 165. Rykmentin ilmoitetaan olleen Petroskoissa, tämä saattaa merkitä sitä, että 6.Divisioonan 57. Prikaati on tuotu takaisin Narvan rintamalta.
On arvioitu, että seuraavat yksiköt ovat nyt Podanski-Maselga-Vigozero-Medvjejia Goran alueella:
41. Urosozero Rykmentti, 3 Pataljoonaa, vahvuudeltaan 1.000-1.200 miestä;
164. Suomalainen Tarkk-ampuja Rykmentti, 2 pataljoonaa, vahvuudeltaan noin 900-1.000 miestä.
Näistä noin 400-500 miestä on mahdollisesti sijoitettu molemmille sivustoille ja loput on sijoitettu rautatielinjan suunnalle.
*
Moraalinen tila vihollisen joukoissa.
Urosozeron hyökkäyksen menestys sekä tiedot useista eri lähteistä antavat vaikutelman, että vihollisen joukkojen taisteluarvo on erittäin alhainen ja niiden moraali heikko. On raportoitu että Shviskistä (61.34-28.95) pohjoiseen ei ole lainkaan vakavaa vastustusta kohdattavissa kuten ei Petroskoinkaan suunnalla; toisaalta on näyttöä siitä, että vihollinen on valmistautunut pitämään Medvjejia Goran joillakin vahvistuksilla, kunnes se kaatuu käsiimme, ja rautatielinja aina Petroskoihin saakka vahvistuu ja kykenemme hyökkäämään Äänisjärvelle saakka.
Valkoisten Suomalaisten joukkojen liikkeistä.
Vahvistamattomien tietojen mukaan noin 2.000 Valko-Suomalaista on ylittänyt rajalinjan lähellä Laatokkaa tavoitteenaan Petroskoin valtaaminen.
*
Uusi Aika-järjestelmä.
Uusi aikajärjestelmä on otettu käyttöön Bolshevikkien toimesta. Maa on jaettu 24:ään pituuspiiriin ja numeroitu yhdestä 23:een käsittäen pituuspiirit Greenwitchistä itään. Näistä vyöhykkeistä 11 on Venäjän maaperällä. Kaikki samalla aikavyöhykkeellä sijaitsevat paikkakunnat noudattavat samaa aikaa siten, että aikaero on tasan tunti naapurivyöhykkeeseen nähden. Keskiyöllä 1. päivänä huhtikuuta 1919 kaikki kellot oli siirrettävä näyttämään kullekin aikavyöhykkeelle kirjeitse ilmoitettua aikaa.
*
Lähde:
Pohjoisen retkikunnan paperit, Venäjä
fold3 –arkisto; asianomainen kohta.
*