Parhaillaan näyttää olevan nousemassa pieni sukupolvien sota. Nuoret syyttävät eläkeikäisiä populismista ja väittävät heidän yrittävän syödä leivän nuoren ikäluokan suusta. Kaiken syynä katsotaan olevan eläkeläisten aivan oikeutettu vaatimus työeläkeindeksin muuttamiseksi.
Asiassa on hämärää se, että samoihin laskelmiin nojautuen päädytään aivan erilaisiin lopputuloksiin. Kuka sitten on oikeassa ja kuka väärässä? Kuka onkaan lopulta populisti ja miksi? Olisiko kaiken pohjalla halu päästä hallinnoimaan BILJOONAN EURON eläkerahastoja?
Eläkeläisten puolella on laskelmia tutkittu ja tarkistettu maan parhaitten tietäjien voimin. On esitetty selkeitä laskelmia tulevasta kehityksestä. Samoin on tehty myös vastapuolella.
Suurin eroavaisuus laskelmissa taitaa syntyä tulevaisuuden ennustamisesta. Käyttämällä erilaisia parametreja ja eripituisia ennustusjaksoja, päädytään aina erilaisiin lopputuloksiin.
Näyttää siltä, että sodan osapuolet ovat nyt kaivautuneet asemasodan poteroihin, eivätkä suostu istumaan samaan pöytään yhteisymmärrykseen pääsemiseksi. Lukkiutunut tilanne on molemmille osapuolille täysin hyödytön.
On selvää, että eläkerahastoissa on jakamisvaraa. Pieni lisä eläkkeisiin lisää ostovoimaa ja vilkastuttaa maan taloutta. Myöskään eläkenousun psykologista vaikutusta ei kannata vähätellä.
Asian ensimmäinen vaihe saa pian ratkaisun eduskunnassa. Jos aloite hylätään, asiassa alkavat varmasti seuraavat vaiheet. Mitä ne sitten ovat, jää nähtäväksi. Tähän vaiheeseen asia ei kuitenkaan lopu.