Suomen taloudellisen tilanteen takia energiasektorilla on välttämätöntä pohtia asioita uudella tavalla ja hakea uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja. Muutosta ei tule pelätä, vaan koko yhteiskunta on haastettava toimimaan uusilla, aiempaa paremmilla toimintamalleilla. Energia luo pohjan koko yhteiskunnallemme ja meillä on sekä valta että vastuu tämän järjestelmän kehittämisessä.
Suomen yritykset toimivat lähtökohtaisesti erittäin energiatehokkaasti verrattuna muihin Euroopan maihin. Pohjolassa on myös ollut pakko oppia rakentamaan energiatehokkaasti, koska muuten täällä ei pärjätä. Uusiutuvat luonnonvarat ja biotalous tekevät meistä vahvan kestävän kehityksen uranuurtajan, mutta työtä on yhä paljon. Taannoin uutisoitiin, että Suomi on käyttänyt jo oman osuutensa tämän vuoden luonnonvaroista. Tämä pakottaa ajattelemaan, kuinka kestävällä tiellä olemme, ellemme saa tapojamme muutettua nopeasti.
Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Osloon alkuviikosta ja esittelin kokouksessa omalle valiokunnalleni neuvoston energiatyöryhmän raportin, jonka laatimiseen olen osallistunut. Raportissa määritellään, miten energiayhteistyötä tulee edistää ja kuinka Pohjoismaiden tulisi vaikuttaa Euroopan Unionin energiapolitiikkaan. Pystymme nykyistä parempaan yhteistyöhön muun muassa raskaan teollisuuden, liikenteen, rakennusteollisuuden, bionergian, sähkönsiirron ja sähkömarkkinoiden osalta. Yhteinäisemmät käytännöt avaavat ovet yhteispohjoismaiselle energian loppukäyttäjämarkkinalle. Tulevaisuutta ajatellen on myös välttämätöntä selvittää, miten pohjoismaiset energiasektorin ratkaisut ovat sovellettavissa muihin maihin.
Energiayhteistyötä edistetään myös raskaansarjan tekijän, Nokian ex-toimitusjohtajan Jorma Ollilan toimesta Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Ollilla koordinoi ministerineuvoston energiayhteistyötä. Energiasektorin rajaesteiden poistamisella saavutettaisiin uusia vientimarkkinoita ja helpotettaisiin yritysten kansainvälistä toimintaa. Pohjoismainen yhteistyö ei ole kuitenkaan pelkkää poliittisten areenoiden yhteistyötä, vaan se on myös paikallista kontaktien luomista ihmisten välillä. Kun yritys haluaa lähteä laajentumaan, on aina helpompaa tähyillä naapuriin ensin, kuin lähteä ylittämään valtameriä.
EU painottaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja se on sitoutunut päästöjen vähentämiseen kestävän kehityksen nimissä. Kyse ei ole korulauseista, vaan konkretiasta. Siksi on tärkeää, että energiasektorin käytäntöjen yhtenäistämisen lisäksi otamme ison roolin myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa EU:n sisällä. Samalla on kuitenkin varmistettava, että säilytämme Pohjoismaiden kilpailukyvyn emmekä luo liian tiukkoja kriteereitä, jotka vievät yrityksiltä toimintaedellytyksiä tai sulkevat kansainvälisen viennin mahdollisuuksia. Ilmasto- ja energiasopimuksella tavoitellaan ilmaston lämpenemisen hidastamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, joka on aivan jokaisen ihmisen etu. Suomen ja Pohjoismaiden on varmistettava, että ne ovat ilmastotavoitteen suhteen ykkösketjusta.