Kuten olen kertonut niin kävin tuossa perjantaina, siis eilen, osallistumassa tilaisuuteen joka oli nimetty kutsussa Kelan asiakasraatipilotiksi - no sellainen se ei ollut. Paikalla oli lisäkseni kaksi asiakasta, Porin sosiaalitoimen edustaja. Sekä kolme Kelan virkamiestä, jotka kaikki olivat naisia :-)
Tilaisuuden tarkoitus oli käsitykseni mukaan se, että Kela jatkossa voisi palvella asiakkaitaan nykyistä paremmin. Kutsun mukaan tarkoitus oli käsitellä etupäässä toimeentulotukeen liittyviä asioita koska perustoimeentulotuki siirtyy ensi vuoden alussa Kelalla, mutta tuossa oli sattunut jonkinlainen kömmähdys - mutta kyllä tuotakin asiaa sitten käsiteltiin.
Itse olen hoitanut Kelan kanssa niin omia kuin läheisteni, sekä myös monien muiden asiakkaiden juttuja - no en itse asiassa Kelassa kovin monien, mutta määrä voi tulla lisääntumään koska toimin nimenomaan toimeentulotukisektorilla asiamiehenä. Jonkin verran hoidan myös "julkisuusjuttuja". Joskus aiemmin myös tasa-arvoasiat olivat paljon edustettuina, nyt lakia jo osataan noudattaa, melko hyvin - sanoisin.
Kelan toimijoille tuotiin palaverissa esiin joitakin hyviä(?) toiveita, ja ehdotuksia, jotta vuoden 2017 alusta kun perustoimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelan hoitoon vältyttäisiin joiltakin ongelmilta. Yksi asia joka nousi esiin oli, että kun hakemus toimitetaan Kelalle niin siltä osin kuin asiakas hakee lisäosalla katettavaa, tai harkinnanvaraista, tukea niin Kelan pitää siirtää asia kuntaan - ongelmaksi voi muodostua se, että jos asiakas hakee tukea vasta kuun lopussa niin hakemus noilta osin myöhästyy. Kunnan sosiaalitoimen edustajakin kertoi, että he ovat sitä vähän hämmästelleet, että miksi asiakas joutuu kärsijäksi siitä jos Kela ei riittävän nopeasti siirrä hakemusta kunnan ratkaistavaksi - tuo on jäänyt lainsäätäjältä huomioon ottamatta - miksiköhän?
Itse toin esiin naurahduksia herättäneen ystäväni asiakkaan tapahtuman, että Kelan ei pitäisi omatoimisesti maksaa kenellekään tukea ellei ko. etuuden saajalta ole varmistettu, että hän etuutta haluaa. Tämä liittyi hiljattain ratkaistuun juttuun: Kela maksoit asumistukea jota ei ollut haettu. Takaisinperintä kumottiin.
Kelan edustajat halusivat myös tietää näkemyksiämme siitä onko puhelinpalvelu henkilökohtaista palvelua. Itse olin eri mieltä kuin muut; olin sitä mieltä, että kyllä myös puhelinpalvelua voi ainakin joissain tilanteissa pitää henkilökohtaisena palveluna. Poikkesin vähän muutenkin muiden linjauksista - koin, että olen aina saanut hyvää palvelua (pääosin sähköisesti). Muut olivat - jos oikein heitä tulkitsin, sitä mieltä, että paljon olisi parantamisen varaa - no toki itsekin totesin, että on Kelan lomakkeissa paljon sellaisia turhia kysymyksiä joihin ei aina ole tarpeen vastata. Mutta kun on pakko vastata, ellei osaa ohittaa "turhia kysymyksiä".
Asiakas yleensä uskoo viranomaiseen. Olen välillä luvannut lyödän vetoa esim. siitä, että onko tietyn liitteen toimittaminen (kunnan sosiaalitoimeen) tarpeen. Koska niin se vaan on, että kunnan sossu varsin usein pyytää turhiakin liitteitä. Eräältä asiakkaaltani pyydettiin tulevan toukokuun toimeentulotukihakemuksen ratkaisemista varten mm. tiliotetta, veroehdotusta, kuittia maksetusta vuokrasta, yms. Mutta kun hän ohjeeni mukaan kieltäytyi niitä toimittamasta, niin kappas vaan, sossu suostui noudattamaan HaO:n pari vuotta vanhaa päätöstä ja tekemään laskelman ilman liitteitä - toivon mukaan Kela pyytää sitten vuonna 2017, ja siitä eteenpäin, vain sellaisia liitteitä jotka oikeasti ovat tarpeellisia. Kertokaapa minulle vaikka se, että miksi veroehdotus on tarpeellinen toimittaa toukokuun hakemukseen, kun verotuskin vahvistetaan vasta marraskuussa?
Yksi ehdotus jonka tilaisuudessa esitin oli, että Kela ilmoittaisi niin toimeentulotukiasiakkaille, kuin muillekin, sähköpostin johon voi lähettää hakemuksia yms., jotta ei tarvitse täyttää Kelan nettilomakkaita joissa on niitä turhiakin kysymyksiä - kuten esim. jos olen joskus vuonna yks ja kaks liittynyt ammattiliittoon niin miksi minun pitäisi päivärahahakemuksessa ilmoittaa tarkka päivä jolloin olen liittynyt?
Yksi mielestäni tärkeä esille tullut asia, josta kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä, oli se, että kun Kelalla on lähtökohtaisesti tiedot monen asiakkaansa tuloista niin Kela voisi lähettää elämäntilanteen muuttuessa (työttömäksi jääminen, eläkkeelle siirtyminen, sairastuminen) asiakkaalleen tiedon jos tällä saattaisi olla oikeus esim. asumistukeen tai toimeentulotukeen. Ideaa pidettiin hyvänä, mutta todettiin, että; "sanamuoto pitää tarkkaan harkita, jotta tiedon saaja ei heti oleta, että hän varmasti saa sitä tukea."
Ovatko sitten Kelan asiakkaan yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta - tuostakin keskustelimme. Itse olin sitä mieltä, että kyllä olemme riittävän yhdenvertaisessa asemassa.