Onpa tullut hieman pohdittua kaikenlaisten näkemysten raesateessa. Kruunusiltojen väylä kohentaa ratkaisevasti Helsingin asuttavuutta ja edustavuutta tekemällä järkevällä tavalla sen, mitä aikoinaan kauhea Smith--Polvinen-suunnitelma yritti.
Nyt eletään kaupunkiliikenteen suuren uudistumisen aikaa, mikä ei tunnu mahtuvan monen tajuntaan. Kehitys ei suinkaan pysähdy ratikka-fillari-jalankulku-vaiheeseen. Kuvaan ovat jo tulleet mukaan sähkötehostetut polkupyörät ja kohta myös erilaiset muut kevyet ajopelit, jotka mahtuvat luontevasti pyörien joukkoon. Ja ratikka on paras mahdollinen joukkoliikenneyhteys välille, jota ei voi luontevasti yhdistää metroverkkoon. Varsinaiset autot - nekin kohta laajalti robotisoituna - erikoistuvat pitemmille matkoille ja perheiden, muiden ryhmien sekä tavaroiden siirtämiseen paikasta toiseen.
Kaupunginhallituksen kokoomukselainen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki - vaikka puolsikin siltahanketta - lausui näin: ”Tämä on samalla päätös, että lippujen hinnat nousevat.” Kokoomus, jonka liikennepoliittisena urkupisteenä on aina ollut yksityisautoilun suosiminen joukko- ja kevyen liikenteen kustannuksella, ei ole näkevinään sitä helpotusta, joka tästä ratkaisusta koituu muun tienpidon kustannuksiin esimerkiksi Itäväylällä vaan kaavailee kuin itsestäänselvyytenä joukkoliikenteen lipunhintojen korotuksia.
Julkisen liikenteen hinta matkustajille määräytyy poliittisilla päätöksillä. Niin kuin pitääkin yleisen edun nimessä.
Ja silloilta avautuvat huikeat näköalat tuovat virkistystä kaupunkilaisille mutta myös turisteille, joita tällainen nähtävyys varmasti houkuttaa. Etenkin kun se avaa vaivattoman pääsyn Itä-Helsingin luonnonkauniille rantamille ja uimapaikoille.
0