Suomenmaa kirjoitti 30.9.2016 siitä kuinka hallitus pohtii perustulokokeilun laajentamista. Kokeilun suunnittelussa on ollut mutkia matkassa. Kokeilubudjetti on ollut tiukka, verohallintoa on ollut vaikea saada mukaan ja aikataulu painaa päälle.
Ensimmäinen askel tässä historiallisessa mahdollisuudessa uudistaa sosiaaliturvaa on se että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen perustulokokeilusta. Vuonna 2018 olisi tärkeää saada Verohallinto mukaan jotta kustannusneutraalia perustuloa voitaisiin kokeilla. Samalla perustulon saajajoukkoa voisi laajentaa ja kasvattaa.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri on Suomessa tällä hetkellä jännittynyt. Suomen vastarintaliikkeen toiminnan johdosta tapahtunut kuolemantapaus on järkyttänyt monia. Ihmisille on ollut epäselvää missä määrin yhteiskuntana sitoudumme demokratian perusarvoihin kuten sananvapauteen, mielipiteenvapauteen ja kansalaisoikeuksiin.
Kansalaiset odottavat, että hallitus kantaa vastuunsa demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Siksi oli ilahduttavaa nähdä moni ministeri rasisminvastaisessa Peli poikki-mielenosoituksessa.
Tässä tilanteessa on suuri tarve sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti edistykselliselle uudistukselle. Perustulo saattaisi olla tällainen ja perustulokokeilun myötä voitaisiin käydä keskustelua siitä onko perustulo oikea tapa kehittää suomalaista sosiaaliturvaa eteenpäin.
Miten perustulokokeilua tulisi arvioida jos ja kun se toteutuu? Hallituksen aikomuksena on määrällisin tutkimusmenetelmin selvittää onko perustulo vaikuttanut työllistymiseen, kannustavuuteen ja byrokratialoukkoihin.
Määrällisen arvioinnin lisäksi perustulokokeilua pitäisi myös arvioida laadullisin menetelmin. Taloudelliset kannustimet ovat yksi osa työntekoa, mutta työllä on ihmisille myös muita merkityksiä, kuten omien ideoiden toteuttaminen. Laadullisella tutkimuksella voidaan selvittää mitä työ ihmisille merkitsee. Perustulon saajilta pitäisi kysyä, mikäli perustulo on auttanut heitä tekemään sellaista työtä jota he itse pitävät merkittävänä.
Suomessa on vuodesta 1995 kiristetty työttömien sanktioita siinä tapauksessa, että he kieltäytyvät työtarjouksesta tai työvoimatoimiston työllistämistoimenpiteistä. Sanktiot näyttäytyvät kurinpitotoimenpiteinä, koska niiden käytännön vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Työnhakija ei kuitenkaan itse voi valita osallistuuko hän toimenpiteisiin vai ei.
Nyt suunnitteilla olevassa perustulokokeilussa työtön voisi valita ottaako vastaan palkkatyötä vai osallistuuko työvoimatoimiston työllistämistoimenpiteisiin. Mikäli työnhakija ei katso toimenpiteistä olevan hyötyä, hän voi niistä kieltäytyä ilman että hän menettää perustuloa tai sen osaa.
Perustulokokeilun myötä voimme myös arvioida yritystukia uudelleen. Tällä hetkellä suuri osa yritystuista on vastikkeettomia tukia joita yrityksen ei koskaan tarvitse maksaa takaisin. Yritystukia kohdistuu myös paljon suurille yrityksille, jotka eivät niitä välttämättä tarvitse.
Perustulo pienentää jo itsessään yrittäjäriskiä. Alkavan yrityksen perustajalle se toisi toimeentulon varmuutta. Samalla kun riskejä perustulokokeilun myötä määritellään uudelleen, voitaisiin yrittäjäriskiä pohtia kokonaisuudessaan. Miten yrittäjäriskiä voisi määritellä uudelleen niin että ihmisillä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset toteuttaa hyviä yritysideoita? Yritystukien painopistettä pitäisi siirtää vastikkeellisiin tukiin ja niitä pitäisi kohdentaa enemmän alkaviin yrityksiin suurten kansainvälisten yritysten sijaan.
(Julkaistu Suomenmaassa 14.10.2016)