Pieni pakolaislapsi, Aylan Kurdi, makaa kuolleena Turkin rannalla. Kuva ja uutiset hänestä leviävät somessa kuin kulovalkea. Mitä tästä tuumaavat suomalaiset?
"Suomessakin hukkuu lapsia joka kesä, eikä niistä kommentoida sen enempää, miksi siis yksi yli muiden??"
"Kyllä kalatkin tarvii ruokkia. Me ei millään voida vahtia koko Välimerta."
"Meidän euroillako tuo ongelma poistetaan??"
"Kannattiko lähteä??? Lapsiko sinne itse pyrki??? Vai isäkö vei??? Eli kuka hukutti??? Eikös lapset ole vanhempien vastuulla?? Kysyn vaan??? Halleluja näitä juttuja!!"
"Onko meidän syy?"
"Voimme vähentää motiivia tulla tänne poistamalla sosiaaliavut mamuilta."
"Isä menetti perheensä koska halusi itselleen hampaat.. Nyt itkee eikä ole hampaita vieläkään mutta eiköhän joku sponssaa nekin."
"Tässä nyt yritetään vain pikku lapsella hakea sympatiaa."
"Jäin miettimään sitä, että miksi juuri jostain minulle tuntemattoman ja kaukana täältä asuvan henkilön kuolemasta pitäisi nyt olla niin erityisen järkyttynyt."
"Tänne tulee vain nuoria terveitä miehiä, koska ne heittävät lapset ja naiset mereen, kun vene alkaa upota."
"Kuvassa näkyy nukkuva lapsi , siis jos kuvaa vain tulkitsen ja ei ole taustatietoa että se on kuollut. Tämä kuva ei kerro tilanteesta mitään."
Kylmää. Niin kylmää. Ja siinä oli vain murto-osa ylpeästi nettiin julkaistua mutua, jota tuo nyt jo ikoninen ihmiskohtalo on lyhyessä ajassa maassamme kirvoittanut.
Mistä ihmeestä nuo kaikki sanat löytävät tiensä hetkeen, kun pitäisi vain hiljaa tuijottaa kuvaa tietokoneensa ruudulla ja toivoa, ettei olisi koskaan nähnyt sitä?
Ihmisarvo heikkenee nähtävästi heti Suomen rajalla ja EU:n ulkopuolella sitä ei ole ollenkaan. Tämä on juuri se sama asenne, joka johtaa sotaa Syyriassa. Mitä vain voi tehdä ja sanoa, kun ihmishengellä ei ole mitään merkitystä. Ei mitään. Siellä kaukana, joutavat kuolla, niin meidän kuin oman maansa hallitsijan, Isisin ja lukuisien kapinallisjoukkojen puolesta. Täällähän suorastaan harmittaa, jos eivät kuolekaan. Meille rajan ylittäneet ovat ongelmallista saastaa. Kuin sinettinä tälle toteamukselle, Turun Sanomat uutisoi hiljan, että pakolaisia avustavat kansalaiset ovat saaneet lukuisia tappouhkauksia. Suomalainen on siis jo valmis tappamaan suomalaisen, vapaaehtoistyön vuoksi. Samalla koetaan, että me olemme siviilitasollakin jotenkin parempaa ja onnistuneempaa väkeä, koska meillä ei ole sotaa. Täällä todella ollaan noin häiriintyneitä.
Pitkälti häiriintynyttä on myös se, että sama porukka, jonka mielestä meidän ei kuulu auttaa pakolaisia, huutaa suu väärällä Sipilää auttamaan oman maan köyhiä ja "köyhiä" hädässään. Miksi? Herrojemme suurin missiohan on nyt pysäyttää tämän maan velkaantuminen. Sen lystin maksavat maamme köyhimmät ja pienituloisimmat, koska rikkaat ovat rahansa ansainneet ja haluavat ne pitää. Hätähuutoihin vastataan aina samalla laululla, "tämä on kuule yhteinen projekti, kaikkien pitää osallistua", "maasta se pienikin ponnistaa, diipadaapaadaa", "ei voi mitään". Eikö meidän pitäisi ymmärtää hyvinkin tuo isojen kihojen ajatusmaailma? Ollaanhan täällä alemmassa sosiaaliluokassakin sitä mieltä, että vielä huonompiosaisten, pakolaisten, pitäisi pysyä pois meidän lompakolta. Ja osallistua oman maansa puolustamiseen, vaikkei kukaan meistä oikein tiedäkään, minkä joukon riveissä heidän tulisi taistella. Niin ja onhan koko pakolaiskeskustelu täällä ihan turhaa lätinää, koska "ei vaan voi mitään".
No, onko meillä nykytilanteessa sitten paljoa antaa pakolaisille? Ei todellakaan. Mutta se, mikä on meille vähän, on heille kaikki, mitä he tarvitsevat. "Köyhä antaa vähästään, paha ei anna paljostakaan", sanotaan. Tässä maassa se köyhäkin on vaan nähtävästi usein ihan yhtä itsekäs kuin rikas, ellei jopa pahempi.
Ja niin... Koskahan tässä maassa asiat olisivat oikeasti niin hyvin, että rasisti sallisi eriväristen auttamisen? Ei koskaan. Vaikka eläisimme millaisessa yltäkylläisyydessä ja Suomen talous olisi miljardeittain plussalla, meillä vaadittaisiin parhaillaan jokaiselle suomalaiselle perusoikeudeksi lomaosaketta Kanarialta, ennen kuin olisi aika auttaa muita. Tai jotain vastaavaa. Ja senkin jälkeen vielä jotain lisää. Ensin oman maan lapset, vanhukset, työssä käyvät, vammaiset, sairaat, työttömät, verotus, homekoulut, harrastusmahdollisuudet, kissat, koirat, puutarhatontut ja Toijalan ABC:n tukkoon mennyt viemäri. Kyllä ne siellä kumipaatissa joutavat sen aikaa varrota.
Jokaisen ihmisen pitäisi haluta auttaa hädässä olevia, vaikkeivät he siihen aineellisesti mitenkään pystyisi. Kunhan vain jokaisessa olisi yhtä suuri halu auttaa, kuin saada apua itse, se riittäisi pitämään elossa jotain äärimmäisen arvokasta. Inhimillisyyden.
Auttaahan voi ihan sitenkin, että toivottaa maahamme jo vastaanotetut tervetulleeksi, vaikka hymyilemällä kohteliaasti. Kauhea ajatus? Ei se mitään, auttaa voi myös antamalla heidän olla täällä rauhassa. Ja kannattaa muistaa sekin, ettei heitä tästä maasta pois häädetä, vaikka kuinka näppäimistö sauhuten kirjoittaisit somessa heitä kohtaan niin paljon ontuvia solvauksia kuin keksit. Jos todella haluaa koettaa vaikuttaa mihinkään, kannattaa viestittää kansanedustajalleen, eikä jollekin Aylanin kuvan alle rukouksen jättäneelle järkyttyneelle perheenäidille. Ja vaikka kuinka tekisi mieli tappaa jokainen maahan päässyt pakolainen ja heitä avustavat suomalaiset, mitä jos päättäisitkin ensin osaltasi hoitaa ne oman maan asiat ensin kuntoon? Ihan vaikka aloittamalla siitä, että hymyilisitkin syrjäytyneelle, tai lähtisit viemään vanhainkodin asukkaita ulkoilemaan.
Jaa ei vai? Ja vieläkin tuntuu siltä, että kaikki on mamujen vikaa? Siinä tapauksessa kirjoitan tähän loppuun satunnaisessa järjestyksessä sanoja ja ajatuksia, joita suomalaisesta rasistista tulee ensimmäisenä mieleen. Tyhmä, tunnevammainen, ruma, saamaton, wannabe-immonen, natsi, läski, sisäsiittoinen rodunjalostaja, "maahanmuuttokriitikko", tekemisenpuutteessa, katkera sossupummi, ei voi mennä salille ku Musta Barbaari on kumminki siä. Jep. Ja tämähän ei siis perustu yhtään mihinkään, musta vaan tuntuu. Kaverin kummin kaima voi todistaa. Ja sitävittua.fi:ssä sanottiin niin. Suutuitko? Miksi?? Muista sananvapaus, hyvä "ihminen".