Samaan aikaan kun EU-maiden johtajat painivat pakolaiskriisin kimpussa, Venäjän presidentti Vladimir Putin on seurannut Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn esimerkkiä ja harjoittanut diplomatiaa Lähi-idässä.
Presidentti Putin esitti perjantaina aloitteensa terrorismin ja ekstrimismin vastaisen liittoutuman muodostamisesta. Ehdotus tähtää jihadistisen Isisin (the Islamic State, IS) pysäyttämiseen. Putin kertoi keskustelleensa asiasta Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman kanssa.
Ulkoministeri Sergei Lavrov totesi huhtikuussa, että Venäjän suurin vihollinen on Isis. Ei siis Yhdysvallat eikä Nato. Putinin aloitteellisuutta lienee motivoinut se, että kesällä Isis julisti eteläisen Venäjän alueekseen. Viime viikolla Isisin uutisoitiin tehneen autopommi-iskun venäläistukikohtaan Dagestanissa.
Putin kertoi neuvotelleensa suunnitelmasta Jordanian kuninkaan, Turkin ja Egyptin presidenttien sekä Saudi-Arabian johdon kanssa. Aloite näyttää liittyvän myös Syyrian presidentin Bashar al-Assadin tukemiseen maan sisällissodassa.
Venäjän presidentin mukaan Syyriassa tulee pyrkiä diplomaattiseen ratkaisuun samalla kun taistelua ekstrimismiä vastaan jatketaan. Putinin on arvioitu valmistelleen "luopumista" Assadista. Ainakin muodollisesti hän on edelleen sillä kannalla, että Assadilla tulee olla rooli tulevassa poliittisessa prosessissa.
– Mutta ymmärrämme, että poliittiset muutokset [Syyriassa] ovat tarpeen,Putin lisäsi.
Hänen mukaansa Assad suostuu ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin, johon ”terve” oppositiokin voi osallistua ja tulla myös hallitukseen. Epäselvää on, keitä ”terveeseen” oppositioon luetaan. Kreml on suhtautunut nuivasti keskeiseen maanpaossa olevaan oppositioryhmään, jota länsivallat tukevat.
Putinin mukaan pakolaiset eivät pakene Assadin hallintoa vaan Isisin julmuuksia. Todellisuudessa molemmat ovat aiheuttaneet tuhoa, jota ihmiset pakenevat. Assadin armeijaa on pääosin jo paettu. Nyt paetaan lähinnä Isisiä.
Venäjällä on laivastotukikohtansa Syyrian rannikolla. Muutama päivä sitten raportoitiin, että maahan olisi lähetty myös sotilasasiantuntijoita ja raskasta asekalustoa. Venäläissotilaiden on jopa väitetty taistelleen Assadin armeijan rinnalla kapinallisia vastaan. Sotilaallisen avun ennakoidaan kasvavan.
Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerit keskustelivat Syyrian tilanteesta lauantaina puhelimessa. Kerryn mukaan Yhdysvallat on toistuvasti varoittanut Venäjää lisäämästä aseapuaan Syyrialle.
– Toimet saattavat laajentaa konfliktia, johtaa useiden viattomien ihmishenkien menetykseen, lisätä pakolaistulvaa ja kasvattaa riskiä yhteenotosta Isisin vastaisen liittoutuman kanssa Syyriassa, ulkoministeriön tiedotteessa todettiin.
Sodan laajenemisesta varotti myös Saudi-Arabian ulkoministeriAdel al-Jubeir perjantaina Washingtonissa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Huolena on se, ettei Kreml tue ainoastaan Syyrian hallitusta vaan myös Assadia. Periaatteessa Yhdysvallat pitää kiinni siitä, että osana poliittista ratkaisua Assadin on luovuttava vallasta.
Jos myös Venäjä aloittaisi ilmaiskut Syyriassa, sen pelätään lisäävän kaaosta ja vaikeuttavan Yhdysvaltain johtaman liittoutuman operaatioita. Vaarana on se, että kohteeksi valikoituisi maltillisia kapinallisryhmiä, joita keskustiedustelupalvelu CIA ja Pentagon ovat kouluttaneet.
Lavrovin mukaan sekä Venäjä että Yhdysvallat ovat yhtä mieltä tarpeesta yhdistää voimansa Isisiä vastaan. Osapuolilta puuttuu kuitenkin yhteinen näkemys siitä, miten se toteutetaan ottamalla huomioon eri toimijat, kuten Syyrian opposition aseelliset ryhmät.
Putinin aloite terrorismin ja ekstrimismin vastaisesta liittoutumasta näyttää olevan jatkoa kolmikantaneuvotteluille, joita Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministereillä oli saudeja edustavan kollegansa kanssa Qatarissa elokuussa. Näkemykset ovat Syyrian kriisin laajentuessa lähentyneet.
Valkoisessa talossa suhtautuminen Assadiin pehmeni, kun Syyria – Venäjän välitysavulla – saatiin rauhanomaisesti luopumaan kemiallisista aseistaan. Presidentti Obama on joutunut osin syömään sanansa Assadista, sillä Yhdysvallat on käytännössä tehnyt yhteistyötä tämän hallinnon kanssa toteuttaessaan ilmaiskuja Isisiä vastaan.
Lähestymistavan muutokseen viittaa myös kesällä solmittu ydinsopimus Assadia tukevan Iranin kanssa. Tuolloin Obama kiitteli auliisti Putinia tämän tuesta sopimuksen syntymiseksi.
Ehdotus uudesta liittoutumasta voidaan nähdä Kremlin yrityksenä osallistua terrorismin vastaiseen taisteluun tasaveroisena Yhdysvaltain rinnalla ja toisaalta sitoa tämä kunnioittamaan kansainvälisen oikeuden sääntöjä. Niiden noudattamisessa Venäjällä tosin itsellään on ongelmansa Ukrainassa.
Kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen ja voimankäytöstä päättäminen kuuluvat YK:n turvallisuusneuvostolle. Kremlissä on kiusaannuttu siitä, että Yhdysvallat ja sen johtama liittoutuma sotivat Isisiä vastaan ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta.
Syyrian kriisiä on vaikea ratkaista ilman Venäjän myötävaikutusta. Länsimaiden tarvetta arvioida uudestaan suhdettaan Assadin hallintoon lisää paitsi Isisin leviäminen myös Euroopassa kasvava pakolaiskriisi. Poliittinen ratkaisu Syyriassa tuskin on mahdollinen ilman Assadia.
Tämän vallasta suistaminen jättäisi valtatyhjiön, jota taistelevat sunni-jihadistien ryhmät, Isis ja al-Qaida, ovat kilvan täyttämässä. Vastaava tapahtui Irakissa, jossa Saddam Husseinin hallinnon kaataminen johti sisällissotaan ja avasi ovet keskenään taisteleville ääriryhmille. Vallanvaihto Syyriassa lienee mahdollinen, jos sovitaan siirtymäajasta, jonka kuluessa Assad luopuu asemastaan.
Sisällissota on kuitenkin jo avannut ns. Pandoran lippaan, jonka sulkeminen voi osoittautua ylivoimaiseksi. Paitsi, että jihadisteja lienee mahdotonta saada laskemaan aseensa, myös Syyrian kurdeja todennäköisesti on erittäin vaikea saada luopumaan itsenäisyyshaaveistaan.
EU-mailla tuskin on varaa torjua yhteistyötä Venäjän kanssa. Vaikka Putin kertoo keskustelleensa aloitteestaan myös saudijohdon kanssa, hyväksyntää Assadin hallinnon tukemiselle tuskin on luvassa. Wahhabismi, joka on saudimaan valtionuskonto, on sovittamattomassa ristiriidassa Assadin edustaman alawiitti-shiialaisuuden kanssa.
Saudi-Arabiaa hallitsevan dynastian asema ei ole kadehdittava. Isisin juuret ovat wahhabismissa. Saudit taas ovat osa Yhdysvaltain johtamaa liittoumaa, joka tekee ilmaiskuja Isisiä vastaan. Isis teki toukokuussa ensimmäisen iskunsa Saudi-Arabiaan. Maan sisäministeriö ilmoitti heinäkuussa pidättäneensä lähes 450 ihmistä epäiltyinä kuulumisesta Isisiin sekä estäneensä useita itsemurhaiskuja. Isis on kehottanut seuraajiaan iskuihin Saudi-Arabiassa.
Kun vastuuta Syyrian pakolaisista halutaan vyöryttää Persianlahden maille, unohdetaan, että pakolaismassat niissä voivat horjuttaa uskonnollisten ja etnisten ryhmien välistä tasapainoa ja johtaa sodan leviämiseen. Alueen vakauttaminen vaatii laajaa yhteistyötä sekä suurvaltojen että alueen valtioiden kesken. Suomellakin olisi siihen osansa annettavanaan. Silmien sulkeminen todellisuudelta ei tilannetta ainakaan paranna.
Petteri Hiienkoski