Nykyjärjestelmässämme Lauri Lyly on maan vaikutusvaltaisin henkilö asemansa perusteella. Siis asemastaan johtuen. Kun hän tänään uutisissa kertoi laittavansa maan sekasortoon - vai käyttikö me-muotoa, en niin tarkoin ehtinyt kuulemaan - on tuo anarkistinen mielenosoituksiin ja kenties yleislakkoilluun yllyttävä teko varsin anarkistinen elli yhteiskuntavastainen. Hallitus on vasta niitä toimia tekemässä, niitä, joilla saataisiin holtittoman velanoton jyrkkä nousu estettyä ja jo siihenkin Lylyn johdolla sanotaan ei esim. vain 15 minuutin työajan pidennyksen osalta. Kas kun hän ei ehdottanut, että kolme tupakkaa vähemmän työaikana lupaamme vähentää, jottei tarvitse työaikaa pidentää. Uumoilen Lylyn joutuvan valtakunnanoikeuteen kaiken sekasorron jälkeen, mutta toki hänellä on valta komentaa väkensä barrikaadeille. Seuraukset eivät ole kenenkään etu ja siksi arvelen kansan kyllstyvän Lylyyn.
Elintasomme perustuu velanottoon ja köyhissä maissa tehtyyn halpaan työhön. Nyt meille tulee paljon pakolaisia - miljoona 10 vuodessa - ja he varmnaankin tyytyvät pienempiin palkkoihin kuin me "perussuomalaiset". Näin pakolaisvirta korjaa mahtipontisen SAK-kattojärjestön jääräpäisen peräänantamattomuuden aiheuttaman romahduksen pikku hiljaa. Ahtaalla eläneet ihmiset ymmärtävät tinkiä vaatimuksistaan. "Omsitajaluokka" EI ole palkkalaisen vihollinen vaan leivän antaja. Vastaisuudessa uskoisinkin tehtävän palkkasopimukset paikallisilla tasoilla, eikä kattojärjestökartellien toimesta. Kun ei ole omaa markkaa ja devalvointimahdollisuutta, on pakko korjata vientivetoisuutta kilpailukyvyn parantamisella sisäisellä devalvaatiolla, jossa otetaan niiltä, joilla on. Toistaiseksi on voitu ottaa vain niiltä, joilla ei oikeastaan ole. Se ei riitä velkaantumistilanteessamme. Kun työpaikat eivät saa paeta maastamme, elän toivossa, että maahanmuuttajat ottavat työpaikkoja ja puhaltavat yhteen hiileen työnantajan kanssa. "Herrat kansan verta juo"-ajattelu on taakse jäänyttä juoksuhauta-ajattelua.
Herratasolla toimitaan palkkatoivomusten pohjalta. Miksi alemma tasolla ollaan herroja vaativampia ja esitetään kattojärjestöjen toimesta PALKKAVAATIMUKSIA? Eikös työkin pidä kilpailuttaa, jotta sen hinta olisi mahdollisimman realistinen? Kustannuslaskenta selvittää, mitä on varaa maksaa työstä - ei siitä mitään tule nykymaailmassa, että jostain ylhäältä määrätään palkkojen suuruus, ottamatta lainkaan huomioon kustannuslaskentaa ja maailmanmarkkinahintoja. Nykyhallitus yhdessä Eduskunnan kanssa tekee parhaansa. En usko, että se kuitenkaan esiinottamaani minimipalkka-asiaan kantaa ottaa missään vaiheessa. Pikkuruista työajan pidennystä se yritti, mutta mutta sai lylyn kohtelun jo siitäkin. Joka tapauksessa - joudumme vielä jokainen tinkimään elintasostamme ja valitettavasti se tekee kipeää meille vähäosaisille - varakas tuskin huomaakaan kerskakulutuksensa hienoista laskua.