Kuuntelin viime viikolla pääministeri Juha Sipilän puheen Suomen tilanteesta. Tyypillistä porvaripaskaa ja sanahelinää. Sitä samanlaista "talkoohenkeä" mitä porvarit ovat Suomeen aina luoneet. Puhe oli suorastaan hurmoshenkinen. Siinä lestadiolaisen uskontokunnan mies "hyväntahtoisesti" vakuutteli kansaa, että kyllä selviämme tästäkin. Onhan se totta, että Suomi on sisukas kansa. Onhan se kestänyt hyvin mm. sodat ja sotien jälkeiset orjatyöt. Nyt eletään kuitenkin vuotta 2015.
Pelkkä "sisu" ei kuitenkaan kerro yhtään mitään. Se on vain retoriikkaa. Puhe oli suorastaan fasistinen ja äärinationalistinen. Tarvitaan kuulemma ripaus isänmaallisuutta. Siinä puhutaan suomalaisesta kovasta työstä ja ihannoidaan jotain yritysjohtajuutta. Ei siinä mitään, että on maltillisesti isänmaallinen. Työläisellä ei kuitenkaan ole isänmaata. Kun työvoiman riisto lisääntyy, niin Suomi ei ole enää työläisen unelma.
Eihän valtiota voi johtaa samalla tavalla kuin yritystä. Uusliberaali talouspolitiikka alkaa huipentua sen lopulliseen tuhoon. Suomen hallitus aikoo alentaa palkkoja ja tehdä leikkauksia. Toimenpiteitä perustellaan kilpailukyvyn nostamisella. Kutenkirjoitin keskiviikkona 16.9.2015, niin Suomen työvoimakustannukset ovat suunnilleen EU-maiden keskitasoa. Ne ovat siis hyvin kilpailukykyisiä.
Otetaanpa esimerkiksi Kreikka. Siellä on myös tehty uudistuksia, jotka vievät köyhiltä ja antavat rikkaille. Alla näet tilaston siitä kuinka Kreikan BKT on supistunut. Sen jälkeen näet tilaston siitä kuinka maan työttömyys on noussut. BKT supistuu ja työttömyys nousee kun ihmisillä ei ole varaa kuluttaa. Maan tilanne on siis mennyt vain pahemmaksi.
Kreikan kriisistä on siis syytetty vasemmistoa. Tosiasiassa Kreikassa on kokeiltu "porvarillista talkoohenkeä" nyt useamman vuoden ajan. Porvarit hehkuttavat sitä kuinka maan talous oli vahvassa kasvussa vuonna 2014, mutta "Syrizan nousu valtaan on estänyt Kreikan talouden elpymisen".
Syriza nousi valtaan vuoden 2015 alussa. Kuten ylemmästä kuvasta (BKT-tilasto) näkyy niin vuoden 2014 alussa alkanut talouskasvu kääntyi laskuksi jo vuoden lopussa. Tämä tapahtui siis ennen Syrizan vaalivoittoa. Tämä syytös on siis porvarillinen valhe. Talouden kurjistaminen on siis tapahtunut oikeistopolitiikalla.
Talouden globalismi on myös syyllinen. Niin Kreikassa kuin Suomessa. Talousglobalismin vastustamisesta on tullut vakavasti otettava asia. Järjestelmää nimeltä talousdemokratia pidettiin ennen "hörhöjen" juttuna. Siinä myös talous eli "rahan valta" alistetaan demokraattisen päätöksenteon piiriin. Nykyinen järjestelmä luo vain raamit rahan jakamiselle. Nyt sen on noteerannut jopa Espoon vasemmistoliitto tapahtumaotsikolla "TALOUSDEMOKRATIA – VASEMMISTON MAHDOLLISUUS UUDISTUA?". Talousdemokratiaa ajaa myös Espanjan vasemmistolainen "protestipuolue" Podemos. Suomessa puoluekentästä talousdemokratiaa virallisesti tunnustaa Itsenäisyyspuolue. Myös vasemmistoliitossa on siihen myötämielisesti suhtautuvia voimia.
Porvaristo väittää, että Suomessa olisi 1980-luvulla eletty yli varojen. Tämä on vain puolitotuus. Lama alkoi vasta sen jälkeen kun pääomamarkkinat vapautettiin. Taloudesta tuli globaalia. Talousdemokratia toisi taloudellisen päätöksenteon takaisin kotimaahan. Se tosin vaatii EU-eroa. EU on hyvin kapitalistinen organisaatio. Kreikallekin se on asettanut kovat talouskuriehdot. Islanti joutui talouskriisin johdosta sulkemaan taloutensa. Nyt siellä on melkein täystyöllisyys. EU kuvastaa kapitalismin suurvaltapyrkimyksiä. Kuten vallankumousjohtaja ja Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja Vladimir Lenin osuvasti ilmaisi, niin pääomien kasautuminen imperialistisesti (eli globaalisti) on kapitalismin viimeinen vaihe.
Talouden liberalisointi (eli äärikapitalistinen talouspolitiikka) johti natsi-Saksaa edeltäneessä Weimarin tasavallassa kansan tyytymättömyyteen hallitusta kohtaan. Tämän politiikan toteuttajana toimi keskustalainen valtakunnankansleri ja talousasiantuntija Heinrich Brüning. Kansan tyytymättömyys eriarvoisuuteen purkautui siten, että natsit pääsivät valtaan. Valitettavasti protesti meni äärioikealle.
Kansleri Brüning purki byrokratiaa ja vapautti taloutta. Tämä on myös Sipilän aikomus. Saman lailla kun kansa luotti Suomessa 2015 porvariston normitalkoisiin, niin moni kansasta luotti Saksassa "Brüningin normitalkoisiin". Sitten tuli Hitler, joka säänteli taas taloutta, mutta lopetti perustuslain mukaiset ihmisoikeudet. Hitler vei normitalkoot ihmisoikeusbyrokratian osalta maaliin asti. Myös Suomessa on laiminlyöty perustuslain mukaisia ihmisoikeuksia jo vuosia. Tämä näkyy mm. viranomaistoiminnassa. Viranomaiset perustelevat ihmisoikeuksien vastaista toimintaansa mm. resurssipulalla.
Nyt ruvetaan urakalla hallituksen johdolla liberalisoimaan taloutta. Fasismi on lisääntynyt Suomessa kuten olemme saaneet nähdä mm. natsimellakoista. Kaava on siis sama kuin natsien Saksassa. Ensiksi murenee resurssit. Sitten liberalisoidaan taloutta. Viimeiseksi protesti menee äärioikealle. Tämä kaava on sama myös Kreikassa.
Karl Marxin tutkimukset talouden lainalaisuuksista eivät joidenkin mielestä ole tätä päivää. He ovat väärässä. Työn tuottama lisäarvo on noussut 20 vuoden aikana melkoisesti. Se on osuus, jonka kapitalisti jättää maksamatta työntekijöilleen. Se ilmaisee siis työläisen riistoa. Vuonna 1990 porvari nettosi 15,82 ja vuonna 2013 40,30. Mittarina on alla olevan taulukon mukaan euroa / tunti. Taulukko Kansan äänestä.
KS. KUVA KUVAPALKISTA
Klikkaamalla tästä voit perehtyä luokkaerojen lisääntymiseen Suomessa. BKT ei näet ole ainut mittari hyvinvoinnille. Paljon olennaisempaa on varallisuuden jakaantuminen tasaisesti (gini-kerroin). Lukemalla kirjoitukseni Rikkaiden rehtiys on harha voit tutustua funktionaaliseen tulonjakoon. Se kertoo työn ja pääoman välisestä suhteesta. Voit lukea myösluokkaerokirjoitukseni Työkansan Sanomista. Viittaan myös vuoden 1993 verouudistukseen.
Toimittaja Riku Rantala kitetyttää hyvin kuinka kaikissa sivistysmaissa lakkoillaan silloin tällöin. Suomi on vielä kuitenkin aika rauhallinen maa. Täällä ei sentään autot pala, polttopullot lennä tai mellakkapoliisit ota yhteen kansan kanssa, jos ei muutamaa kiakkojuhlien kaltaista protestia lasketa. Halpatuotantomaita hallitaan väkivallalla ja pelolla. Se onkin oikeiston unelmatyökalu työväenluokkaa kohtaan.
Rantala ottaa hyvän esimerkin esiin Indonesiasta. Siellä natsit ovat taistelleet AY-liikettä vastaan väkivaltaisesti. Porvarit tekevät yhteistyötä ennemmin jopa natsien kanssa kuin kommunistien. Natsi-Saksa olikin rikkaiden tukema valevasemmisto. Kommunismin sijaan he tarvitsivat uskottavan agitaatioporukan, jonka jutuista kansa voi kiihottua. Kuten Hitler totesi vuonna 1930 ”Kapitalistit ovat saavuttaneet asemansa kyvykkyydellään, ja tämän valinnan perusteella, joka osoittaa että he ovat ylempää rotua, heillä on oikeus johtaa.”