Kuten tuolla blogipalstani oikeassa laidassa on kaiken aikaa lukenut, en hevin poista ensimmäistäkään kommenttia kirjoituksistani edes siinä tapauksessa, että siinä herjattaisiin minua henkilönä (tätäkin on joskus sattunut), eikä puututtaisi itse asiaan ollenkaan. En myöskään ole laittanut enkä tule laittamaankaan ensimmäistäkään kommentoijaa estolistalle. En aio myöskään koskaan alkaa ennakkotarkistaa kommenttejani. Kaikki ansaitsee olla näkyvillä, sillä ilmoitus siitä, että "henkilön x kommentti on poistettu, koska y" ei anna lukijalle mitään eväitä tehdä omia päätelmiä.
Ainoan poikkeuksen tähän linjaukseen tulee tekemään se, mikäli ainakin jossain vaiheessa valmisteilla ollut lakimuutos, jolla internetpalstan ylläpitäjälle sälytetään rikosoikeudellisen sanktion uhalla vastuu siitä, mitä materiaalia hänen palstallaan on, astuu voimaan. Kaikkein jyrkimmin tulkittuna vastuulliseksi voidaan katsoa blogisti, mikäli jossain kommentissa on rikoksen tunnusmerkit täyttävää sisältöä. Tällöin itse kunkin on syytä käydä varovaiseksi. Erityisesti, mikäli asianomistajalla ei ole varaa pulittaa oikeudenkäyntikuluja.
Tämän hyvin yksinkertaisen ja yksiselitteisen linjauksen taustalla on ajatus siitä, että mielestäni lukijalle kuuluu suurin vastuu siitä, kuinka hän esiin asetetun materiaalin tulkitsee, millaiset johtopäätökset sen pohjalta tekee ja kuinka arvioi sisällöntuottajan. En kovin herkästi poista mitään kommenttia myöskään siksi, että juuri vastakkainasettelu herättää keskustelua ja mielipiteet ansaitsevat olla näkyvillä myös päinvastaisessa kontekstissa.
Tämä kuulostaa varmasti tekopyhältä, mutta kaikki eivät ilmeisesti näe asiaa samalla tavalla.
Kirjoitustensa Facebook-jakojen perusteella tämän hetken suosituimpiin kuuluvan blogisti Saku Timosen moderointipolitiikka hänen Image-lehden blogissaan on hänen omien sanojensa mukaan "tiukka". Lopputulos on kuitenkin melko hassu, koska kirjoitukset kommentteineen (ja samoine kommentoijineen) antavat ymmärtää, että kaikki lukijat olisivat kautta linjan Timosen kanssa samaa mieltä. Timosen ansioksi on heti kättelyssä mainittava erityisesti se, että hän ottaa asioista selvää. Eri mieltä olevia ja Timosen kirjoitukset haastavia voisi silti kuvitella mahtuvan joukkoon.
En usko, että kirjoitukseni tavoittaa Sakua ja vaikka tavoittaisikin, tämä tuskin häntä kiinnostaa. Koska vastakkaisten mielipiteiden esittäminen on hänen blogissaan nihkeissä kantimissa siitäkin huolimatta, että asian esittäisi rakentavasti, kuten minulla on mielestäni tapana (ei kai peräti Reija Härkönen olisi huvikseenkaan tästä joskus kiitellyt), koen aiheelliseksi laatia oman avauksen siitä, mitä pidän järkevänä moderointipolitiikkana blogistin roolissa.
Tähän Timonen erään kirjoituksensa kommenttiosiossa jossain määrin kannustikin. Kirjoituksessa verrattiin maahanmuuttokriittistä liikettä dystopiaan, jossa masinoidaan vastaava kansanliike omenoita vastaan:
- "Tiedoksi kaikille teille, jotka yritätte 'nokkelasti' jatkaa omenavertausta ja kääntää sen juttuani vastaan: Kirjoittakaa ihan oma poliittinen satiiri ikiomaan blogiinne. Tämä juttu oli tässä ja jokainen saa luvan sietää sen ihan sellaisenaan."
Samanaikaisesti Timosta ei kuitenkaan häiritse se, että samaa analogiaa jatkettiin usean kommentin verran juuri häntä tukien ja heittämällä lisää vettä myllyyn, eli käytännössä keksimällä vielä raflaavampia sekä pilkallisempia tapoja mustamaalata sekä väheksyä kohdettaan. Ikäväksi Timonen koki sen, että käänteisillä vertauksilla mahdollisesti osoitettiin ne kohdat, joissa hänen analogiansa ontui.
Sanon "mahdollisesti" siksi, että oletettavasti käänteistä lähestymistapaa noudattaneita kommentteja oli, mutta ne on sittemmin poistettu, eikä niiden sisältöä voi näin ollen käsitellä. Ei kai hän huvikseenkaan olisi yllä olevaa kommenttia kirjoittanut.
Vaikka tulen samalla jakaneeksi vinkkejä itseeni nähden vastakkaisten mielipiteiden omaaville henkilöille, esitän silti passiivisen vastarinnan teorian, jossa omaa agendaa palvelee kenties kaikista parhaiten se, että agendan vastaisina profiloituneet tahot saadaan (= provosoidaan) esittämään mahdollisimman typeriä mielipiteitä. Näin ollen he itse tekevät itsensä ja asiansa naurunalaiseksi.
Maahanmuuttokriittisten tahojen kannalta suurinta vahinkoa yhteiselle asialle nimittäin tekevät vihamuki.tumblr.com-sivustolle kootut täydellistä idiotismia edustavat turvapaikanhakijoiden lynkkauskehotukset kannatuksineen. Edes kymmenen Tiina Rosenbergiä ei pystyisi saamaan samaa aikaiseksi – vertaus, jota olen joskus aiemminkin käyttänyt. Ei, vaikka hänen apureinaan olisi viisi Rosa Liksomia sekä Dan Koivulaaksoa ja vielä pari Atlas Saarikoskea turvaamassa selustaa.
Itse asiassa passiivisen vastarinnan teorian mukaisesti edellä mainittu katras hengenheimolaisineen tekisi ja tekee maahanmuuttokriittiselle liikkeelle valtaisan palveluksen aina, kun eetteriin paukahtaa jotain äärimmäisen pimpelipompeli-über-sinisilmäistä ja maailmoja syleilevää sanahelinää, jossa elimellisenä sivujuonteena haukutaan tunkkainen ja ummehtununut kantaväestö pystyyn.
Vastaavasti "Vihamukiin" koottu saasta antaa rosenbergeille, koivulaaksoille ja kumppaneille syyn ja oikeutuksen vetää hamaan tulevaisuuteen saakka yhtäläisyysmerkit persujen ja natsismin välille. Ja äärioikeiston ja hommaforumin ja Suomen sisun ja persujen ja äärirasististen muukalaisvastaisten ihmisvihaliikkeiden kesken – vieläpä haluamassaan järjestyksessä.
Miksi sitten kuitenkin linkkaan kyseisen sivuston? Siksi, että noudatan heti alussa mainitsemaani peruspilaria, jonka mukaan lukijalle, eli juuri sinulle siellä kotonasi, täytyy antaa vastuu tai edes mahdollisuus. Kehotan käymään tutustumassa noiden idioottien mölinöihin (toivottavasti en muuten löydä itseäni montun reunalta lähitulevaisuudessa, kun näin lausun), mutta mieluiten sillä ehdolla, että tutustutte heti perään myös järkeviin ja laadukkaisiin maahanmuuttokriittisiin puheenvuoroihin, ja – tämä on tärkeää – havaitsette näiden kahden välillä vallitsevan syvän kontrastin.
Rautalangasta väännettynä pyydän, ettette anna kenenkään harhauttaa teitä luulemaan, että maahanmuuttokriittisen liikkeen, joka pyrkii vaikuttamaan demokraattisin ja parlamentaarisin keinoin sekä osallistumalla päivänpolitiikkaan, sallitaan olla projisoitavissa kaikelle kansalle Facebookissa "kuolemaa neekereille ja ählyille" (olkaa kilttejä ja huomatkaa lainausmerkit – lihavoin ja oikein alleviivasinkin ne kaikkia tahallista väärinymmärtämistä rakastavia varten) huutelevan rasistiporukan kautta.
Puhumattakaan siitä, että huomattava osa heistä käyttää ilmiselviä valeprofiileja ja jutut noudattavat samaa kaavaa erityisesti oikeinkirjoitustaidon totaalisen puuttumisen osalta. Tämän syvemmälle metakeskustelun kuumimpaan ytimeen – josta en noin yleisesti erityisemmin perusta – en jaksa tässä kohtaa puuttua.
Ottaen huomioon kaikki nk. false flagit, joita turvapaikanhakijoita vastaan on kyhäilty, ja joiden sitkeästä oikaisusta annan juuri Saku Timoselle suurta krediittiä, luotan vielä jonkin verran ihmisten sisälukutaitoon ja kykyyn laatia omia johtopäätöksiä. En tiedä syytä tähän. Ehkä minäkin olen sinisilmäinen.
Tämän "prinsiipin" johdosta luotan myös siihen, että ns. suuri yleisö osaa tehdä oikeanlaiset johtopäätökset myös "Vihamukiin" koostetuista mielipiteistä niiden esittäjien ohella.
Toisinaan kun ylittyy raja, jossa sanoma kertoo enemmän sen esittäjästä ja hänen henkisestä tasapainostaan tai kyvystä käydä debattia kuin sanoman asiasisällöstä itsestään. Avainasemassa on se, että annetaanko lukijalle ensinkään mahdollisuutta tehdä haluamaansa tulkintaa.