Valtiovarainvalikokunnan jäsen. kansanedustaja Timo Heinonen kirjoitti Hämeen Sanomissa 12.12.2015: "Suomen talous on ollut poikkeuksellisen huonossa tilassa jo pian kahdeksan vuotta". Tämä ei ole mikään uutinen, mutta tilanteen karmeus tulee konkreettiseksi kun Suomea vertaa kruunumaa Ruotsiin, jonka talous karkaa kauas euroalueesta puhumattakaan Suomesta. Alkavalle vuodelle Nordea ennustaa Ruotsille 3,8 %:n kasvua. Kun me taaperramme vuositolkulla noin 0-tasolla, niin pikkuhiljaa länsirajallemme repeää elintasokuilu. Euromaa Suomi katselee kun kruunumaa Ruotsi rikastuu.
Mielenkiintoisinta Heinosen kirjoituksessa on kuitenkin hänen ennustuksensa: "Jos emme pääse mukaan euroalueen elpymisvauhtiin niin tilanteemme voi muuttua dramaattisesti rahapolitiikan kiristyessä". Euroalueen jäsenenä rahapolitiikka ei ole omissa käsissämme. Jos (ja kun) Heinosen ennakoima draama toteutuu, niin ei varmaan ketään naurata.
Vuonna 2016 tämä draama tuskin toteutuu. Elämme lintukodossamme kuin ennenkin eli velaksi ja tuotantomme pysyy samalla tasolla kuin jo monta vuotta.
Keväällä eduskuntaan kansalaisaloite, joka yrittää synnyttää keskustelun euron vaikutuksesta kansantaloudelleme. Vaikka kansantaloustieteilijät sanovat että eurojäsenyys oli virhe, niin eurosta haluaa pollittinen eliittimme pitää kiinni maksoi mitä tahansa. Kansalaisaloitteeseen heidän on kuitenkin pakko ottaa kantaa. Tähän mennessä vain perussuomalaisten ja vasemmistoliiton nuorisojärjestöt ovat selkeästi kansalaisaloitteeen kannalla. Muut vaikenevat eivätkä halua ottaa kantaa. Tämä merkinnee, että kansalaisaloite hylätään. Poliittinen eliitti ei halua että kansa saa sanoa sanansa eurojäsenyydestä. Timo Soinikin on hiljaa mutta äänestää kuitenkin aloitteen puolesta, sillä vastaan äänestämine olisi jo sellainen häränpylly aikaisempiin kannanottoihin ettei hänkään sitä voi tehdä. Eurouskovaisille Olli Rehnille ja Alexander Stubbille eivät mitkään taloudellisen menetykset oli liian suuria kunhan vain yhtenäisen eurovaltion syntyminen etenee.
Keväällä syntyy yhteiskuntasopimukseksi kutsuttu työmarkkinaratkaisu, mutta se ei taloudellista tilannettamme paranna vaan ainoastaan vakauttaa tilannettamme.
Varsinainen Heinosen ennustama draama alkaa vuonna 2017 kun Eurooppa päätää nostaa korkoja. Vuoden 2018 budjetti on jo niin vaikea rakentaa, että hallituskumppanit pakottavat Stubbin hyväksymään että valtiovarainministeriö ryhtyy salaisesti valmistelemaan euroeroa. Ilman euroeroa Suomen talous pysyy 0-kasvussa velkamäärän jakuvasti kasvaessa ja lopultavat kaikki ymmärtävät että näin ei voi jatkua ikuisesti. Kaikkien yllätykseksi euroero toteutetaan nopeasti joulukuussa 2017 heti Suomen 100-vuotisjuhlien jälkeen. Tätä edeltää keskustapuolueen johdossa vaikea sisäinen valtakamppailu, samanlainen kamppailu käydään Kokoomuksen sisällä. Taloudellinen järki kuitenkin voittaa ja niinpä molemmat alistuvat tosiasioiden edessä ja toteuttavat euroeron.
Toinen vaihtoehto on alistuminen yhtenäisen Eurovaltion takapihaksi ilman juuri mitään päätösvaltaa omiin asioihin.
Suomen taloudellisella tilanteella on myös turvallisuuspoliittiset seuraukset. Talouden pysyessä 0-kasvun uralla on pakko ryhtyä uudelleen miettimään onko Suomella varaa uusia hävittäjäkalustoaan suunnitellulla tavalla. Kauppojen suunnittelu kuitenkin etenee,sillä taloudelliset tosiasiat tulevat esiin vasta muutaman vuoden kuluttua. Muutoin suomen turvallisuuspolitiikka jatkaa totutulla linjalla eikä siihen tuo muutosta Nato-selvityskään.
Välimeren alueen ristiriitojen aiheuttama maahanmuutto jatkuu, mutta Suomi pystyy uudet asukkaat kotiuttamaan, vaikka maahanmuuttajat aiheuttavatkin lisäkustannuksia. Ne otetaan välttämättömyyksinä.
Keväällä hallitus esittelee sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädännön. Sen sisältö on tuhoisaa perinteiselle yhteisesti toteutetulla terveydenhoidolle. Sote on paitsi Suomen historian suurimpia hallinnollisia uudistuksia myös suurin yksityistämisprojekti. Sairaanhoidosta tehdään markkinatalouden kohde ja isot osakeyhtiöt valtaavat markkinat (samalla veronmaksajat ryhtyvät kustantamaan osakeyhtiöiden toimintaa osan verorahoista valuessa osakeyhtiöiden osakkeenomistajille).
Syksyllä Suomen koululaitoksessa ryhdytään opettamaan yha nuoremmille ikäluokille talousajattelua eli sitouttamaan heitä yhä tiivimmin markkinoiden edellyttämään ajatteluun -ahneuden ylistyslauluun.
Kuinka kaukana olemmekaan vuonna 2016 Keskustapuolueen perustajan Santeri Alkion ajattelusta, jonka lähtökohta edelleen on Keskustapuolueen periaateohjelman johtolauseena: "Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi".