Kun Perussuomalaiset ei ole vielä onnistunut lakaisemaan Immosen facebookpäivityksen ja tätä seuranneen Matias Turkkilan buuatun puheen aiheuttamaa aiheellista kohua maton alle, keittyy persusomessa jo seuraava kiinnostava soppa. Se liittyy, kuinkas muutenkaan, uusnatseihin. Muistellaanpa ensin mitä on tapahtunut tähän mennessä.
Uusnatsistinen Suomen Vastarintaliike on agendalleen tutusti esiintynyt Neste Rallin aikaan Jyväskylässä. SVL on järjestänyt ainakin vuodesta 2012 alkaen ”aktivismia” tapahtuman aikana kaupungissa. Aiempina vuosina tämä on tarkoittanut lähinnä öistä tarrojenliimailua tai banderollitiputuksia Jyväskylässä. Ruotsista hankitun vahvistuksen avulla oli tänä vuonna lähdetty neljänkymmenen hengen voimin jakamaan tietoa liikkeestä kadulle. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan.
Tilaisuus alkoi rauhallisena. SVL seisoskeli tuttuun tyyliinsä lippujensa, banderolliensa ja kilpiensä kanssa kadulla jakamassa materiaaliaan. Sitten alkoi tapahtua. Poliisin vahvistaman tiedon mukaan SVL oli törmännyt vanhaan tuttuun Jyväskylässä. Kaupungissa vuonna 2013 sattuneen kirjastopuukotuksen uhri oli näkynyt kadulla, ja ilmeisesti tämän ja SVL:n jäsenten välillä oli esiintynyt huutelua. Vuonna 2013 puukotuksen tehnyt SVL:n jäsen tuomittiin tänä vuonna puolentoistavuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen teostaan. Ei siis ihme, jos tunnelma kiristyi osapuolten kohdatessa toisensa.
Hetkeä myöhemmin SVL hyökkäsi uhrin kimppuun syöksyen sisään Sokos-tavarataloon, jossa liikkeen jäsenet pahoinpitelivät kirjastopuukotuksen uhrin ja tämän seurassa olleet kaksi ihmistä. Poliisi pääsi väliin noin minuutin kuluessa SVL:n jäsenten estäessä sisäänpääsyä tavarataloon.
Teko on järkyttävä, muttei yllättävä. SVL on Ruotsista johdetun Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen suomalainen haara, ja eilen nähty episodi on kuin suora kopio Ruotsissa vuonna 2013 sattuneesta Uppsalan kahakasta. Tapahtumien dramaturgia on miltei identtinen: Liike jakaa materiaaliaan lippujen ja kilpien kanssa. Syntyy keskustelu ulkopuolisen kanssa, tilanne ei miellytä Vastarintaliikkeen jäseniä, joten he käyvät kyseisen ulkopuolisen kimppuun, ilmeisesti ajaen tämän sisään liikkeeseen ja yrittäen siellä pahoinpidellä henkilön käyttäen apunaan mm. lippukeppejään.
Lippukeppien käyttäminen aseena ei ole satunnainen päähänpisto enkä olisi yllättynyt, jos Jyväskylän tutkinnassa ilmenee niitä käytetyn myös siellä. Suomen Vastarintaliikkeellä käytössä oleva, liikkeen ruotsalaisen johtajan Klas Lundin kirjoittama ”Aktivistin opas” summaa aihetta seuraavasti: ”Jos sinut valitaan mielenosoituksessa lipunkantajaksi, tarkoittaa se suurta vastuuta. … Jos jostakusta tuntuu, ettei hän ole kovinkaan tottunut yhteenottoihin, ei hänen tule kantaa lippua. Jos saat lipun, muttet tunne itseäsi valmiiksi tehtävään, anna lippu jollekulle muulle.” Toinen aiheeseen liittyvä kysymys tietenkin on se, miksi kukaan lähtee jakamaan rauhanomaisesti materiaaliaan kilvillä varustautuneena, mutta tämä jääköön lukijan itsensä pääteltäväksi.
Lopputulos: 32 kiinniotettua, joiden joukossa Ruotsin kansalaisia sekä Suomen Vastarintaliikkeen johtoa. Tietysti, koska saadakseen 40 henkeä kadulle, täytyy SVL:n haalia mukaan kaikki aktiiviset jäsenensä ja tuoda apujoukkoja myös lahden takaa.
Some jää pidättämään hengitystään odottaessaan ensimmäistä käsittämätöntä ulostuloa Persujen riveistä. Kauaa ei tarvitse odottaa, kun helsinkiläinen perussuomalaisaktiivi, kansanedustajaehdokkaanakin ollut Jukka Wallin lähtee puolustamaan Vastarintaliikettä Twitterissä. ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”, julistaa Wallinin kansikuva. ”Elä niputa #persut ja @Vastarinta samaan sakkiin, vaikka tavoite on sama, mutta keinot täysin eri.He #toimintaa, #persut poliitka”, sanoo Wallin kommenttina keskusteluun, jossa hänen kantaansa Jyväskylän tapahtumiin tiedustellaan hänen epäiltyään vasemmiston olevan teon taustalla.
Keskustelu jatkuu, Perussuomalaisten lehti toteaa ettei Wallin taida tietää Vastarintaliikkeen tavoitteista. Wallin sanoo ettei tiedäkään ja ilmeisen kiihtyneessä keskustelussa sanoo teheensä virheen. Myöhemmin toisessa keskustelussa Wallin kuitenkin palaa samoille urille. Wallinille viitataan tämän aiempaan twiittiin Persujen ja Vastarintaliikkeen yhteisistä tavoitteista ja kiitetään siitä, että Wallin kertoo millaista väkeä Persuissa on. Wallin vastaa: ”Kiitos, voit tulla vaikuttamaan mukaan.”
Kuka Jukka Wallin on? Vuosaaren perussuomalaisten hallituksen jäsen ja Helsingin kaupungin maahanmuutto ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan varajäsen. Sen saman neuvottelukunnan, jonka puheenjohtaja buuattu Matias Turkkila on. Yhteinen intressi maahanmuuton lisäksi Turkkilan kanssa näyttää olevan Hommaforum, jonka perustajajäseniä Turkkila on ja jossa tehtyä ”galluppia” maahanmuuttokysymyksistä Wallin levittää omilla kanavillaan hankkiakseen pohjamateriaalia teksteilleen. Wallinin mielestä Immosen teksti oli vaatimaton, ja hän toteaa: ”Ainoa vika jonka Olli Immonen mahdollisesti teki kirjoittaessaan ”manifestiaan” oli yritys omia vasemmiston iskulauseita omaan tekstiinsä.” Wallin osoitti sympatioitaan myös viime syksyn ”katupartioinnille”, joka sai alkunsa somessa. Hän liittyi ”Katupartio Suomen turvaksi”-ryhmään, jossa suunniteltiin ”partiointia” ryhmäläisten pelätessäa maahanmuuttajia. Wallin kommentoi tuolloin katupartiointia: "Tämä on yksi ääriesimerkki, mihin joudutaan, kun yhteiskunta murenee." Partiot toteutti lopulta Suomen Vastarintaliike.
Yllättävän paljon sattuu nyt lyhyelle ajalle yhteyksiä Hommafoorumin, Suomen Sisun, Perussuomalaisten ja Suomen Vastarintaliikkeen välille. Vai onko se yllättävää? Ajavatko nämä tahot samaa agendaa, kuten Wallin lipsautti?
Vastaus ei ole yksinkertainen kyllä tai ei. Suomen Vastarintaliikkeen tavoitteena on kansallissosialistinen eli uusnatsistinen pohjoinen valtakunta, joka on palauttanut ”muukalaiset” kotimaahansa, vaalii ”puhdasta rotua” ja perinteisiä perhearvoja. Perussuomalaiset ei ole ohjelmansa mukaan kansallissosialistinen puolue, vaikka sen sisällä on radikaalisiipi, joka koostuu pääasiassa Sisun kannattajista ja hommalaisista. Rajanveto on vaikeaa, ja paljon riippuu siitä mitä määreitä eri termeille käytetään. Yhdistävä tekijä kaikilla näillä on fasismi, mikäli määritelmänä käytetään Roger Griffinin ”vallankumouksellisen nationalismin minimiä”. Perussuomalaisissa on paljon fasismille tyypillisiä piirteitä kuten nationalismi ja ksenofobia, mutta se ei ole totalitaristinen puolue, joka on fasismille ”must”. Näin ollen Perussuomalaisia ei voi puolueena sanoa fasistiseksi sen tämänhetkisen puolueohjelman valossa, vaikka jäsenistä ja kansanedustajista varmasti fasisteja löytyy. Vaikka SVL on tietenkin siirtolaisvastainen, sen pääpointti on puhtaan rodun vaaliminen. Siinä missä Persujen agendalla on rajoittaa siirtolaisuutta, on Suomen Vastarintaliikkeen tavoite tuhota ”väärän rodun” edustajat, ”rotupetturit” ja kaikki muut, jotka asettuvat kansallissosialistisen pohjoismaisen valtakunnan rakentamisen tielle. Suomen Sisu tuntuu sijoittuvan Homman kanssa näiden napojen välimaastoon.
Wallinille tiedoksi: Persuilla ja SVL:llä on yhteisiä tavoitteita, muttei kannata luulla, että Perussuomalaisten agenda riittäisi SVL:lle. Vastarintaliikkeen näkökulmasta Persut on puolueena aivan liian maltillinen. Wallin kirjoitti ”Persut on politiikkaa, SVL tekoja” sen jälkeen, kun SVL oli hyökännyt pahoinpitelemään jo kerran puukottamansa, todennäköisesti "rotupetturina" pitämänsä henkilön. Jos tällaiset teot ovat Wallinin tarkoittaman perussuomalaisuuden ytimessä, ei ole kaukaa haettua olettaa myös Wallinin edutavan perussuomalaisten fasistisiipeä.
On myös virhe sanoa, ettei SVL olisi politiikkaa. Se on sitä mitä suurimmissa määrin. Uusnatsien politiikkaan sopii mainiosti pahoinpidellä myös ”oman rodun” edustajia silloin, kun nämä asettuvat ”kansallismielisen” toiminnan tielle. Uusnatsismi on poliittinen aate. Se on marginaalissa ja siellä sen sietää pysyäkin, ellei halua elää kuin NSDAP:n johtamassa Saksassa. SVL ei peittele rakkauttaan Hitleriä kohtaan ja järjestö pitää NSDAP:n Saksaa ideaalinaan. Jos hallituspuolueen jäsenet lähtevät puolustamaan tällaista politiikkaa ja asettuvat aidan samalle puolelle sen kanssa, sietää kysyä kuinka kauan voidaan puhua yksittäistapauksista, satunnaisista pahoinpitelyistä ja ”vahingoista” joutua samaan kuvaan uusnatsien kanssa. Missä vaiheessa tulee vaatia joko koko puolueen vahvaa irtisanoutumista uusnatsismista ja erottaa sen kanssa flirttailevat jäsenet, tai erottaa uusnatseja hyysäävä puolue hallituksesta? Missä vaiheessa dialogi ihmisiä pahoinpitelevien aatesoturien kanssa on käyty loppuun ja sivistyneen yhteiskunnan tulee irtisanoutua näistä ja uusnatsismista kokonaisuutena?
Kirjoittaja on tutkiva journalisti, joka on tutkinut Suomen Vastarintaliikettä vuodesta 2010.
0