Pääkaupunkiseudulla on kymmeniä tuhansia neliöitä tyhjiä toimistotaloja, joilla ei ole enää selvää käyttötarkoitusta. Useat vanhenevat toimistotalot ovat tulleet käyttötarkoitukseltaan elinkaarensa päähän. Osa kannattaa purkaa ja osa saneerata.
Esimerkiksi Espoossa on rakennettu uusia toimistotaloja Keilaniemeen, Leppävaaran sekä Perkkaan alueille. Lukuisat yritykset ovat siirtyneet näihin uusiin tiloihin. Syy lienee selvä. Vanhemmat talot eivät vastaa enää nykyään niitä vaatimuksia, joita modernit toimistotalot edustavat. Asunnoiksi ne kyllä kelpaisivat.
Helsingin pitäjänmäellä on ainakin 40 000 m2 tyhjää toimistotilaa.
Helsingissä on opiskelijoita vailla vakinaista asuntoa noin 4000 ihmistä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on asunnottomia lähes 10 000. Lisääntynyt pakolaisvirta tuo uusia haasteita, miten asutetaan kaikki pääkaupunkiseudulle virtaavat ihmiset.
Monissa tyhjillään olevissa toimistokiinteistöissä on mahdollisuus saneerata kiinteistöt asumiskäyttöön. Tiedän, että on kiinteistöjä, jotka ovat olleet tyhjillään jo vuosia. Helsingin, Espoon -ja Vantaan kaupungit suhtautuvat nihkeästi käyttötarkoituksen muutoksiin. Uskon, että monet Kiinteistöjen omistajat muuttaisivat varmasti mielellään osan tyhjästä toimistotilakannasta asuntokäyttöön. Näin saataisiin vallitsevaa asuntopulaa hillittyä ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Miksi Helsingin kaupunki suhtautuu nihkeästi kaava- tai käyttötarkoituksen muutoksiin? Sama älytön kaavapolitiikka pätee Espoon ja Vantaan kaupunkien toimintaan. Espoossa mm. länsiväylän varrella on tyhjillään kymmeniä tuhansia neliöitä toimistotaloja.
Tyhjillään olevat kiinteistöt aiheuttavat kuluja omistajilleen. Kiinteistöissä pitää -pitää peruslämpö ja suorittaa säännöllisiä huoltoja, etteivät ne pääse rapistumaan.
Pääkaupunkiseudulla asuntojonot kasvavat kasvamistaan.
Kaava-asiat olisi syytä alistaa erilliselle metropolialueen asuntotutkimusryhmälle. Sellaista tuskin vielä on, mutta olisi syytä perustaa. Pääkaupunkiseudun tyhjien toimistokiinteistöjen käyttötarkoitusten muutokset -ja kaava-asiat olisi syytä irrottaa pois poliittisista päätöksistä ja kaupunkien kiinteistölautakunnista. Asuntoasioissa olisi hyvä tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen.
Selvitys toimistokiinteistöjen tehokkaasta käytöstä asunnoiksi. Tämä vaatii yhteistyötä kiinteistöjen omistajien kanssa. Uskon, että omistajat lähtisivät mukaan jos se on kannattavaa. Joka tapauksessa tyhjät kiinteistöt eivät tuota mitään muuta kuin kuluja. Tyhjillään olevien vanhempien toimistotalojen vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla alhaisimmillaan jopa vain 7 euroa m2. Hinnat vaihtelevat 7 eurosta – 15 euroon m2. (vanhemmat kiinteistöt, jotka ovat ns. epäkurantimpaa ja olleet pidempään tyhjillään) Saneerattuna hinta nousee, mutta tuskin liikaa. Keskihinta esim. Espoon asunnot Oy:n vuokrataloissa on asunnoissa noin 11-12 euroa m2.
- Koko pääkaupunkiseudulla kartoitetaan kaikki tyhjät toimistokiinteistöt, jotka ovat rakenteeltaan sellaisia, joihin saneeraamalla pystyttäisiin muuttamaan asunnoiksi, asuntoloiksi -tai asumishotelleiksi.
- Alistetaan päätökset erilliselle ryhmälle joilla ei ole päätöksen teossa poliittista motiivia.
- Kiinteistöjen omistajat päättävät lopullisesti onko se kannattavaa pitää tyhjillään vai muuttaa ja saneerata asunnoiksi.
- Valtio voisi tukea päätöksiä
Lopuksi: Pakolaisten asuttaminen poikkeusluvilla ei näytä haittaavan toimistotiloissa asumista. Miksi sitten suomalainen asunnoton ei voisi asua vastaavasti samoilla periaatteilla kuin pakolainen?