Niinistön puhetta on sanottu realistiseksi mutta realismi voi tarkoittaa montaa asiaa. Uskon, sen tässä kontekstissa tarkoittevana todellisuuden myöntämistä. Mutta Niinistön ehdottamat ratkaisut kriisille eivät ole realismia van hänen omia näkemyksiään asiasta. Realistista olisi ollut myöntää, että ainut ratkaisu on sodan lopettaminen. Jostain syystä sellaista pidettäisiin kuitenkin idealistisena. Tässä tapauksessa arvovalinta muuttuu realimiksi, arvovalinta eli oma näkemys asiasta, joka pohjautuu jokaisen omiin arvoihin ja idelogioihin. Realismia? I don't think so.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole haukkua Niinistöä. En pidä Presidenttiämme rasistina tai pahana ihmisenä. Olen vain erittäin pettynyt häneen.
Niinistö sanoo että "olemme oppineet perusteellisesti haukkumaan toinen toisemme.[...] olemme perin itsemme haukkuneet." ja jatkaa: "Siksi, että meillä on ongelmia. Viimeisin niistä on hallitsematon maahanmuuttoliike. Teemme pahan virheen, jos kuvittelemme, että se peittyy, kun olemme keksineet tarkkailla toistemme tekemisiä ja kunkin sanavalintoja ihan pilkkuun asti, ja tehdä sitten niistä suurta numeroa ja nimittelyä. Ongelmat eivät näin poistu, tällä suunnataan ehkä huomio muualle, mutta ongelmat tästä vain lisääntyvät."
Puhe alkoi lupaavasti. Mutta sitten ymmärsin, että lopulta maahanmuutto ja pakolaisongelmien ratkaisuvaihtoehdot ovat ideologisia arvovalintoja. Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa, on vain ideologioita ja tietyt arvot. Niinistö on arvonsa ja ideologiansa valinnut. Hän päätti olla populisti (teki sen nätimmin kuin Soini).
"MUUTTOLIIKKEEN ongelma on syvä. Eurooppa, Suomi, länsimainen ajattelu ja arvomaailma - kaikki nämä ovat tulleet haastetuiksi."
Ymmärsin tämän niin, että uhka länsimaisia arvojamme kohtaan tulee ulkoapäin, vaikka Presidentti toteaa puheensa alussa, että me itse"olemme perin itsemme haukkuneet”. Meillä on ongelmia, joista taloutta isompi on maahanmuutto: "Talous on elintärkeä, muttei elämän tärkeä asia. Siksi se on juuri nyt vaikeista ongelmistamme se helpompi."
Ensinäkin, jos taloudellamme menisi erittäin hyvin, me voisimme ottaa enemmän pakolaisia ja meillä olisi enemmän rahaa kotouttamiseen, sekä enemmän rahaa hyvinvointivaltion pyörittämiseen, joten en ymmärrä miksi talous on ongelmistamme pienempi. Toiseksi, jos me olemme itsemme perin haukkuneet se viittaa siihen, että me olemme itse arvojamme vastaan toimineet. Onko maahanmuutto korruptoinut arvojamme ja siksi olemme toisemme haukkuneet? Silloin tulee pohtia miksi maahanmuutto on korruptoinut arvojamme. Siksikö koska taloudella menee huonosti (eli meillä ei ole varaa)? Silloin ratkaisu on talouden kohentaminen eikä talous kohene itsestään, vaikka hankkiutuisimme eroon turvapaikanhakijoista.
Lopulta, jokainen voi katsoa peiliin ja miettiä, miksi on niin vihainen. Monen elämään pakolaiset eivät edes vaikuta, heitä ei näe, heistä ei kuule mitään ellei lue uutisia. Media antaa ristiriitaisia kuvia, ovatko he pahoja vai eivät? Kukaan ei tiedä todellista totuutta, jota ei luultavasta edes ole. Vastaus on, että pakolaiset ovat vain ihmisiä. Ja se, mikä tekee juuri sinut vihaiseksi, on jokin aivan muu asia.
Uhka arvojamme kohtaan tulee meistä itsestämme ja maan rajojen sisältä, sillä pakolaiset eivät meille paasaa arvoistaan eivätkä yritä jyrätä meidän arvoja omillaan. Väkivalta rajoittuu heidän keskeisten asioiden selvittelyyn tai sitten ”yksittäistapauksiin”, jolloin joku suomalainen on tehnyt polttopulloiskun tai vastaavan pakolaiskeskukseen. Raiskaustapauksia on ollut mutta suhteutettuna erittäin vähän pakolaisten tiimoilta.
Eikä kukaan ei ole näitä "länsimaisia arvoja" edes määritellyt.
"Muutos on räikeä - vielä muutama vuosi sitten olimme viemässä arvojamme muualle, pidimme niitä aivan ylivertaisina, mutta nyt joudumme miettimään, kykenemmekö pitämään niistä itsekään kiinni."
Kansa jakautuu köyhiin, rikkaisiin, suvakkeihin, maahanmuuttokriittisiin, maahanmuuttovihamielisiin ja vaikka mihin ja kaikki haukkuvat toisiaan. Nationalismi nostaa rumaa päätään kaikesta tästä sotkusta ja jopa rasistisiakin kommentteja on lauottu myös kansanedustajien joukosta. (Jotkut ihmettelevät miten kansallissosialismi aikoinaan yleistyi sillä tavalla Saksassa ja sitä pidettiin ihan normaalina. Näin se tapahtui.)
Kansa on pettynyt hallitukseen, taloustilanne on synkkä, isot leikkaukset koulutuksesta ja sosiaaliturvasta ahdistavat jne. Tähän kohtaan olisin odottanut Presidentiltämme jonkinlaista rohkaisua ja jopa vaatimusta, että moinen jakautuminen on lopetettava. Meillä ei ole tulevaisuutta ellemme tee sen eteen töitä YHDESSÄ ei jakautuneena. Me olemme itse kääntyneet arvojamme vastaan ja tallomme niitä parhaillaan mutaan. Sen sijaan, että Presidentti pohtisi "kykenemmekö pitämään arvistamme kiinni" hänen olisi pitänyt rohkaista ja sanoa että kyllä me kykenemme ja me pidämme niistä kiinni! Koska me olemme sivistyneitä "tolkun ihmisiä". Kansaansa Presidentti ei siis arvosta. Me olemme moraalisesti niin heikkoja, että ongelmia kohdatessa meidän arvomme muka rappeutuvat itsestään.
"Maahanmuuttovirta Eurooppaan, myös Suomen osalta, on paljolti kansainvaellusta, siis muuta kuin välitöntä hätää pakenevaa. "
Tämä voi olla totta ja ainahan joukosta löytyy rikollisia ja muita onnenonkijoita. Mutta sen määritteleminen, onko joku välitöntä hätää pakeneva, on työläs, aikaa vievä ja erittäin kallis prosessi, lisäksi myös henkisesti vaikeaa jokaiselle, joka sellaisia päätöksiä joutuu tekemään.
Miksi ongelmaksi on nostettu nämä "muut kuin välitöntä hätää pakenevat?" Kukaan ei pysty todistamaan ovatko he enemmistö vai vähemmistö ja meillä menee hurjasti aikaa ja rahaa tämän toteamiseen, virheiltäkään ei voida välttyä. Tällä tavalla myös jaamme ihmiset meihin ja heihin, toteamme että meissä ei ole vikaa mutta heissä on. Onko maailma kehittynyt jakautumalla vai tekemällä yhteistyötä?
Eikö ongelman ydin ole sota Syyriassa ja muut konfliktit?
Onko arvojemme mukaista antaa sodan kyteä? Miksemme ota vastuuta? Tuimmehan aikoinamme kapinallisia ja aseistimme heidät. Miksei Amerikka ota vastuuta? Miksei Venäjä ota vastuuta? Missä on NATO, kun vastuu pitäisi kantaa? Mikseivät EU maat tee yhteystyötä? Niin kauan kun siellä soditaan, eivätkä ihmiset pysty siellä elämään, tänne tulee pakolaisia. Vaikka lähettäisimme heidät takaisin, uusia tulee joka tapauksessa. Lopulta joudumme limboon: pakolaisia tulee, lähetämme takaisin, tulee lisää, lähetämme takaisin, tulee lisää lähetämme takaisin. Tähän menee todella paljon rahaa, sinun ja minun verorahoja, joita voisi käyttää vaikka Suomen kehittämiseen.
Tulevaisuuden kannalta ainoa ratkaisu on sodan lopettaminen. Se on myös halvin vaihtoehto.
"Konfliktien, kuten Syyrian sodan, päättäminen olisi sekin välttämätön osa ratkaisua. Tämä vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä, jossa mekin toki teemme osamme. Nopean helpotuksen varaan ei kuitenkaan kannata laskea, kuten ei siihenkään, että tämä estäisi muista syistä liikkeellä olevia."
Nopeaa helpotusta ei ole olemassakaan. Mihinkään ei ole mitään nopeaa ja helppoa ratkaisua. Joten kumpi vaihtoehto pitäisi valita? Syynätä rahaa EU:n rajoille ja pakolaisten taustojen tutkimiseen vai laittaa rahaa rauhantyöhön, sodan lopettamiseen ja sitä kautta paremman tulevaisuuden luomiseen sekä Euroopalle että näihin konfliktimaihin?
Miksemme pystyisi siihen? Korruptio? Suuret pankit tukevat terroristeja rahallisesti, aseita myydään, uskonnon luomat ongelmat (tästä kukaan ei uskalla puhua), Syyriassa kansa jakautuu yhä pienempiin ryhmiin eikä tiedetä ketä tukea. Mutta, kyllä meillä on järeitä keinoja käytössä Iranin ja Venäjän suhteen. Pankkitilejä pystyy jäädyttämään, on olemassa sanktiot, kauppasaarto, miehitys, rauhaneuvottelut voidaan järjestää (miksi vasta nyt eikä aikaisemmin?). Kaikki tämä saattaa tuntua turhalta varsinkin kun Amerikka ja Venäjä käyvät valtataistelua Syyriassa mutta juuri siksi, kyse onkin ideologiasta. Joko panostetaan rauhan saavuttamiseen tai sitten panostetaan rajojen vahtimiseen ja pakolaisten tarkempaan syynäämiseen. Kumpi on oikea vaihtoehto? Se riippuu. Kumpi on järkevämpi?
Kaksoismoralismi vallitsee maailman politiikassa ja jonkun on totta vie jo aika arvostella sitä! Sehän olisi sankarillista. Monet varmasti haukkuisivat idealistiksi, eihän tuollainen sodan lopettaminen nyt vain toimi. Ei se tapahdu itsestään ja rauhanneuvottelut ovat pitkä, kallis ja tuskainen prosessi, mutta se olisi kuitenkin askel eteenpäin (eikä taaksepäin kuten Niinistön puheet). Monen mielestä on naiivia ja tyhmää puhua mahdottomasta rauhasta mutta miksi? Siksi koska kaikki ovat luovuttaneet. On vain päätetty että rauha ei ole mahdollista. Piste. Jos enemmän julkisuuden henkilöitä ja politiikkoja puhuisi tästä, asialle tehtäisiin jotain samalla tavalla kuin muille asioille tehdään.
Lopulta, kumpikin vaihtoehto on järjetön! Kumpikin vie rahaa ja aikaa samalla tavalla, eikä kumpikaan toimi niin kuin toivoisimme. Rajojen vahtiminen ei ole ratkaisu, koska ongelma on sota eivätkä pakolaiset! Rauhaneuvotteluihin panostaminen olisi ainakin arvojemme mukaista, kaikki muu on arvojamme vastaan. Ja Niinistöhän on huolissaan meidän länsimaisista arvoista. Miksi hän kannattaa vaihtoehtoa, joka arvojamme korruptoi?
"Useimpia, ellei lähes kaikkia, rajoitustoimia on epäilty kansainvälisen oikeuden ja sopimusten vastaiseksi. Siitä seuraa, ettei voida tehdä sitä, mitä välttämättä monien mielestä pitäisi tehdä. On väläytelty myös kansainvälisten pakolaissopimusten muuttamista. Se tie on hidas ja tuskin tuottaa ratkaisua akuuttiin tilanteeseen."
Usein ajatellaan, että historia on vain historiaa, se on vain jotain. Mutta tällaisessa tilanteessa historian tulisi muistuttaa meitä siitä, miksi kyseiset KV-sopimukset on laadittu. Meidän arvomme, joiden puolesta Niinistö pelkää, pohjautuvat osittain juuri näihin sopimuksiin.
Presidentti olisi voinut tässä tilanteessa sanoa seuraavaa: Katsokaa ympärillenne, meillä on nämä mielettömät arvot, jotka ovat mahdollistaneet hyvinvointivaltiomme kehityksen. Meillä ei edes mene kovin huonosti suhteutettuna koko maailmaan. Kyllä, meillä on paljon ongelmia ja on hirveästi parannettavaa mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Olisi traagista koko kansainkunnan tulevaisuuden kannalta, jos nyt menisimme kehityksessä taaksepäin.
"Ei siis ole hyviä vaihtoehtoja. Joudumme pohtimaan, suojellaanko eurooppalaisia arvoja ja ihmisiä ja todella hädässä olevia, vai suojataanko ahtaan tarkasti kansainvälisiä velvoitteita muista seuraamuksista välittämättä."
Suojellako eurooppalaisia arvoja, vai noudattaako velvoitteita seuraamuksista välittämättä? Mikäli arvomme perustuvat näihin velvoitteisiin, siinä tapauksessa jollemme noudata velvoitteita me myös hylkäämme arvomme. "Ei ole hyviä vaihtoehtoa" tämä ei ole fakta, jos Presidentti olisikin ilmaissut asiansa toisin: "Ei ole hyviä tai huonoja vaihtoehtoja, on vain vaikeita vaihtoehtoja. Mutta noudattamalla arvojamme me pystymme myös säilyttämään ne tai jopa parantamaan niitä. Voimme valita joko tulevaisuuden (rauhan) tai sitten paikallaan polkemisen.
Tässä välissä hän olisi voinut ehkä vähän esitellä näitä "arvoja". Suomi on saanut kansainvälistä tunnustusta rauhantyöstään ja rauhan nobelkin ollaan saatu. Tämä olisi voinut olla Niinistön ideologinen arvovalinta mutta se ei ollut. Hän olisi voinut painottaa sitä, että Suomi tulee tekemään kaikkensa rauhan edistämiseen konfliktialueilla. Niinistö olisi voinut nyt vaatia muita EU maita mukaan sillä yski suurimmista EU:n ideologioista on nimenomaan RAUHA. Meillä on ongelma ja se ongelma on SOTA, tästä ongelmasta tulee monenlaisia seuraamuksia kuten pakolaiset.
Suomessa on erittäin heikko kotoutusohjelma ihmisille, jotka ovat traumatisoituneita. He ovat ehkä eläneet ruumiiden keskellä, varastaneet ja tappaneet jäädäkseen henkiin. He ovat kulkeneet pitkän ja raa’an matkan tänne asti. Nämä ihmiset tarvitsevat psykologeja. Sekä peruspohjaista koulutusta siitä, miten Suomessa eletään. En tarkoita, että heille pitäisi pitää koulutuksia siitä, että täällä ei saa raiskata mutta esimerkiksi kulttuurin ja perus lakien ja rangaistusten esittely olisi paikallaan. Oppisopimus olisi melko käytännöllinen tapa työllistää.
Voisin puhua tästä loputtomin mutta idea on se, että tämä kaikki on erittäin työlästä ja kallista, eikä mitään takeita hyvästä lopputuloksesta ole. Se sukupolvi on menetetty jo nyt. Lisäksi pakolaisia tulee konfliktin kummaltakin puolelta ja heidät laitetaan samoihin keskuksiin keskenään. Jos toisen maailmansodan aikana suomalaiset ja venäläiset oltaisiin laitettu samoille pakolasileireille, mitenköhän olisi käynyt? Tai saksalaiset ja ranskalaiset? Tai saksalaiset ja juutalaiset? Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan erittäin vakavia ongelmia, esimerkiksi köyhyys ja väkivalta voi lisääntyä, jos kotoutus epäonnistuu. Pointtina tässä on se, että emme ehkä voi ottaa pakolaisia loputtomin kuten Niinistökin huomauttaa mutta se ongelma ei ole pakolaiset vaan sota. Jos sota loppuu, monet varmasti menevät takaisin kotimaahansa rakentamaan sitä uudelleen, ja monet lähtevät nyt jo (koska kulttuurierot ovat suuret). Ne ihmiset, jotka lähetämme takaisin erilaisin perusteluin, heidät lähetämme paikkaan, jossa heillä ei ole mitään ihmisoikeuksia eikä vapauksia, eikä mitään toivoa tulevaisuudesta. Silloin toimimme arvojamme vastaan. Me tuhoamme itse arvomme.
"MEIDÄN on nyt pakko hahmottaa, mihin pyrimme. " Olen samaa mieltä Niinistön kanssa. "jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita. "
Olen eri mieltä siitä "että emme kykene". Jokainen, joka on seurannut koko pakolaiskriisiä tietää, että Eurooppaan ei tule läheskään niin paljon pakolaisia ja varsinkin Suomeen erittäin pieni määrä verrattuna muihin Euroopan maihin. Presidentin tehtävä on kertoa kansalle, että me kyllä kykenemme! Yhdessä. Arvomme kyllä kestvät, mikäli johtajamme niitä vaalivat.
Ongelmamme eivät ole vain maahanmuutto ja talous, eivätkä nämä kaksi ongelmaa ole yksinkertaisia. Niissä sulautuu menneisyys ja tulevaisuus, asioita ei vain tapahdu itsestään vaan kaikkeen on joku selitys. Mihinkään ei voi olla nopeaa ja helppoa ratkaisua, on siis turha unelmoida sellaisesta. Mutta ratkaisu on silti olemassa, on monenlaisia ratkaisuja. Me päätämme sen nyt, miltä tulevaisuus tulee näyttämään. Olisin toivonut Presidentiltä jotain tämäntapaista sanomaa, positiivisempaa. On erittäin tärkeää tiedostaa ongelmat mutta on myös tiedostettavat, että ratkaisuja on erilaisia. On myös turha synkistellä ja luovuttaa, me emme tarvitse sellaisia johtajia tähän kurjaan maailmaan.
Niinistön puhe olisi voinut olla historiallinen mutta valitettavasti se jäi vain laimeaksi populismiksi, jonka kansa nieli hyvillä mielin. En sano hänen olevan väärässä, en vaan jaa hänen ideologiaansa. Ja puhumalla arvojemme säilyttämisestä niitä heikentämällä Presidentti antaa ristiriitaisen viestin. Olen erittäin pettynyt.
Teheranissa sijaitseva pilakuva ja karikatyyriyhteisö ‘Irancartoon’ aikoo jälleen järjestää kansainvälisen pilakuvakilpailun aiheenaaan holokausti; karikatyyrien erityisteemana puolestaan on Israelin pääninisteri Netanyahu. Kilpailun huipentuma on Teheranissa kesäkuussa 2016 ja sen palkinnot ovat merkittävät: Pilakuvasarjan ensipalkinto on $12 000, toinen palkinto $8 000 ja kolmas $5 000, karikatyyrisarjan palkinnot ovat noin 40 % pienemmät. Lähde: Irancartoon
