Opiskelijat ovat kaikista köyhin väestönosa ja heidän tukensa on vastikkeellista. Opiskelija X maksaa tuhansia euroja vuodessa, jotta saa opiskella toivomaansa alaa, koska kilpailu koulupaikoista on todella kovaa. Hän saa opintotukea, joka pahimmillaan menee kokonaisuudessaan opintomaksuihin eli hän tarvitsee huomattavasti enemmän tuloja elämiseen kuin keskiverto-opiskelija, joka nauttii ilmaisesta korkeakoulutuksesta.
Kela perusteli lehdistölle tulorajoja tuen tarpeettomuudella taloudellisesti toimeliaille. Jos pakolliset kulut ovat huomattavasti suuremmat, niin eikös tukea tarvita silloin? Huhujen mukaan sosiialitoimi ei suostu maksamaan maksulliselle opiskelijalle toimeentuloatukea, ellei tämä luonnollisesti lopeta opintojaan, koska työhön tähtäävä ammattiin opiskelu on kuulemma tässä tapauksessa yhteisten rahojen tuhlausta.
Miksi maksullinen opiskelija on alempiarvoisempi, kuin ilmaiseksi opiskeleva? Ankara oikeistolainen ajattelee, että on oma vika, jos ei pääse esim. lääketieteelliseen ja joutuu maksamaan opinnoistaan vaikkapa Tartossa. Todellisuudessa X voi kuitenkin olla ihan yhtä ahkera ja pätevä, mutta on vain jännittänyt pääsykokeessa liikaa. Se ei tee ihmisestä yhtään huonompaa. Toisessa ääripäässä vihervassari maksaisi kaikille kaiken, jolloin meille valmistuisi 300 työtöntä taiteilijaa enemmän vuosittain. Ei olisi spartalaista sekään.
Suomessa on jatkuvasti enemmän ihmisiä, jotka opiskelevat maksullisissa opinahjoissa (avoimissa yliopistoissa, valmentavilla linjoilla, ammattiopistoissa jne.), koska jatkopaikattomia nuoria ja työttömiä virtaa jatkuvasti enemmän markkinoille. Epäoikeudenmukainen kohtelu on ehkä aiemmin johtunut siiitä, että runsaasti maksullisia opintolinjoja ovat tarjonneet huonosti työllistävät/kriisissä olevat muotialat, kuten taide- kulttuuri- ja viestintäala. Työttömäksi valmistumista ei luonnollisesti haluta tukea verovaroin.
Korkeasti työllistävien ja kilpailtujen alojen koulutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet ja tätä tulisi tukea. Valtio ja vaikutusvaltaiset liitot yrittävät luonnollisesti suojella etujaan markkinoilla. Uskonkin, että kaikki paitsi juristit ja lääkärit itse toivovat edullisempia palveluja omilta tahoiltaan, joilla on keinotekoisen pieni sisämarkkina. Se on markkinataloutta.
Ihmettelin, ettei porvarihallituksellamme riittänyt tahtoa lisätä taloudellista aktiivisuutta poistamalla tulorajat kaikilta. Ehkä se koettiin valmistumista hidastavana tekijänä, mutta miksi jättää kannustinloukkuja eloon, kerta ne on luvattu kaikki kirveellä tappaa?
Ehdotankin alustavaksi tulorajojen poistamista maksullisilta opiskelijoilta oikeudenmukaisen tasa-arvon toteuttamiseksi. Enemmän tarvitsevan on saatava tienata enemmän. Uskoisin saavani vastakaikua opetusministeriltämme, koska tämä tukisi kokoomuksen pitkän tähtäimen tavoitetta muuttaa kaikki korkeakouluopinnot maksulliseksi (mitä en itse kannata). Toimenpide pehmittäisi tulevaa vastustusta ja olisi ymmärrettävää kompromissipolitiikkaa. Luovutaan jostakin, mutta annetaan jotakin tilalle.
Veikkaan, että elitististen tavoitteidensa saavuttamiseksi porvariprosessi menee näin:
1. Ensin poistetaan tulorajat maksullisilta, leikataan kotimaisilta korkeakouluilta ja yhdistetään kouluja.
1.5 Ehkä pannaan maisterivaiheisiin lukukausimaksut työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi.
2. Isketään kaikkiin korkeakouluopintoihin muodolliset lukukausimaksut. Vastaavasti tulorajat katoavat.
3. Lisätään edelleen lainapainotusta.
4. Luovutaan opintotuesta, koska Kreikan tie ja pitkä lama.
5. Elitismi periytyy vieläkin voimakkaammin, sosiaalinen liikkuvuus vähenee ja svenska klubbenilla on jahtibileet.
Toivoisin luonnollisesti, että eduskunnassa ajettaisiin enemmän opiskelijoiden asioita, mutta elämme todellisuudessa, jossa nuoret eivät äänestä tarpeeksi ja jossa lobbaajaorganisaatiomme eivät pysty tarjoamaan samanlaisia "kannustimia" vallanpitäjille, kuten EK ja työnantajajärjestöt. Uskallan väittää, että koko tulevaisuutemme on koulutuspolitiikkamme varassa ja toivon että se pysyisi edes näin sosioekonomisen tasa-arvoisena kuin se nyt on.